perjantai 15. maaliskuuta 2019

Lomalle lompsis!

Pari viikkoa on taas kulunut hyvin äkkiä kouluhommien parissa! Meillä oli cardiac intervention -kurssin tentti. Monivalintakysymyksiä oli 30 kappaletta ja aikaa 30 minuuttia (eli minuutti per kysymys????) eivätkä kysymykset olleet lyhyitä tai helppoja. Lisäksi tenttiin kuului tunnin kuvantulkintentti, missä piti muun muassa tunnistaa tiettyjä koronaariangion projektioita verisuonineen, CT ja magneettikuvista tiettyjä suonia, anatomisia kohteita sekä patologia. Tentti ei ollut helpoimmasta päästä ja paikalliset opiskelijatkin kokivat vaikeuksia kysymyksiin vastaamisessa. Nyt vain odotellaan tuloksia!

Harkassa olen ollut magneettitutkimuksissa ja isotooppilaboratoriossa. Magneettihuoneita on kaksi (1.5 ja 3 Teslan laitteet) ja röntgenhoitajia noin kolme per laite. Kiirettä pitää ja laitteet pyritään pitämään koko ajan kuvaamassa, tämä ei kuitenkaan onnistu sillä työntekijöiden aikaa ja energiaa vie potilaiden magneettikelpoisuuden tarkastaminen sekä paperityöt. Todella monen potilaan kohdalla tutkimus on jouduttu perumaan paikanpäällä kontraindikaatioiden selvitessä. Minkään näköistä turvallisuuden/kontraindikaatioiden tarkistusta ei etukäteen eikä muilta tahoilta ole. Täten kaikki työ jää röntgenhoitajille ja tutkimuksia joudutaan perumaan tai siirtämään harmillisen usein. Irlannissa jono magneettikuvaukseen on kuulemani mukaan jopa 3 vuotta, jos tapaus ei ole luokiteltu kiireelliseksi.

Isotoopeilla työskentelee yksi röntgenhoitaja sekä kolmena päivänä viikossa toinen röntgenhoitaja apuna. SPET-CT laitteita sekä injektiohuoneita on kaksi. Kovin laajaa tutkimusvalikoimaa ei löydy ja viikot täyttyvät suurimmaksi osaksi luuston gammakuvauksista (onneks tulee päivittäin pari muutakin tutkimusta). Potilaita ei edelleenkään riisuteta niin innokkaasti kuin Suomessa eikä mielestäni ohjeisteta tutkimuksenkulusta yhtä yksityiskohtaisesti. Kuvaushuoneen ovia pidetään auki eikä potilasta ehditä välttämättä valvomaan koko tutkimuksen ajan, en yhtään ihmettele kun työntekijöiden määrä työmäärää kohden on tämä.  Sairaalafyysikot hoitavat suurimmaksi osaksi kuumalabratyöskentelyn, kun taas röntgenhoitajat tekevät radiolääkkeet vain jos tarve vaatii. Isotooppeihin erikoistuneen röntgenhoitajan mukaan Irlannissa isotoopeilla työskentely ei ole niin haluttua hommaa, kun raha virtaa muilla modaliteeteilla (kuten CT ja MRI) ja opiskelijat tutustuvat isotooppeihin opintojen aikana vain muutamana päivänä.

1) Killarney national park 2) Auringonnousu Dublinissa 3) Isotooppitouhuja 4) Corkin rautatieasema 5) SPET-CT laite isotooppilabrassa
Juuri kun pääsin hehkuttamaan säätä viime postauksessa niin enää ei voi kehua! Joka päivä sataa vettä, tuulla tuiskuttaa ja lumikin pääsi yllättämään. Säästä huolimatta kävin viikonloppureissulla länsirannikolla (suosittelen käymään, jos Irlantiin joskus eksyy). Mukavaa vaihtelua kansainväliseen pääkaupungin meininkiin päästä vehreille laaksoille ja jyrkille valtamereen syöksyville kallioille, Irlannin juurille. Niin, ja nähdä paljon lampaita!

Täällä on hurjaa vauhtia valmistauduttu Pyhän Patrickin päivään eli Irlannin kansallispäivään, jota virallisesti vietetään sunnuntaina 17.3. Siitä lisää seuraavassa postauksessa! Nyt alkoi kauan odotettu viikon loma ja seuraavaksi suuntaan Portugaliin! Loman jälkeen on enää pari viikkoa vaihtoa jäljellä harjoittelun sekä viimeisten Erasmus aktiviteettien parissa.

Slán!

Jemina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti