tiistai 4. kesäkuuta 2013

CT, MRI, Isotoopit sekä Gozo

Taas on jokunen viikko viime teksteistä vierähtänyt, ja tällä välin olen ollut viikon kerrallaan CT:llä, magneetilla, jälleen ensiavussa sekä isotoopeilla. Lisäksi kävin yhden viikonlopun nautiskelemassa vielä rennommasta elämänrytmistä Gozon saarella. Sinne pääsee kätevästi lautalla, joka maksaa alle 5 euroa, ja matka kestää hassut 25 minuuttia. Asustin entisen orpokodin tiloissa toimivassa hostellissa nimeltään "St. Joseph's Home Hostel", josta oli hienot näkymät pelloille, merelle ja aina Maltan saarelle asti. Sisäpihalla kasvoi kivasti sitruunapuita. Maltalaiset sanovat, että Gozo on kuin Malta 50 vuotta sitten, ja siltä se hieman tuntuikin, hyvällä tavalla. Maanviljely on vielä voimissaan, ja peltoa ja vihreyttä löytyy huomattavasti enemmän. Lisäksi rannikko on upean kallioista joka puolelta, ja nähtävää riittää kyllä muutenkin. Myös liikenne on huomattavasti vähäisempää ja leppoisampaa, ja oli oikein mukavata kruisailla pari päivää vuokraskootterilla ympäriinsä..Siellä olisin mieluusti viettänyt useammankin päivän, mutta pitääpä palata sitten kun harjoittelut on suoritettu alta pois!
Traktorin tahtiin!

Näkymää hostellin terassilta, takana Malta.

St. Joseph's Home Hostelin terassi

Takaisin harjoitteluhommiin, ja Mater Dei:n CT-huoneisiin. CT laitteita sairaalassa on kolme, yksi 2-leikkeinen jolla tehdään käytännössä vain pään CT-tutkimuksia ja toinen 16-leikkeinen. Lisäksi Isotooppien puolella on PET-CT, joka on tällä hetkellä vain CT-käytössä. Tekemään pääsi ihan mukavasti, varsinkin tavallisimmissa vatsan alueen ja pään tutkimuksissa joita sai tehdä varsin itsenäisestikin. Hieman hämmästytti se, että lähes joka kerta kun kysyin röntgenhoitajalta, että mikäs tällä kertaa on tutkimuksen syynä, he eivät tienneet sitä. "Hmmm I'll have to check".. Hyvin usein potilaalta kuvattiin sekä keuhkojen että vatsan alue. CT oli varsin mielenkiintoinen siinä mielessä, että ensiavussa ei ole erikseen CT-laitetta. Näin myös päivystyskuvaukset tehdään samoilla laitteilla, ja akuutteja tutkimuksia tulee muutama päivittäin. Jonkin verran tehdään myös CT-ohjattuja näytteenottoja ja muita toimenpiteitä.
MRI:llä on tällä hetkellä yksi 1,5 teslan laite, GE:n valmistama. Toiselle laitteelle on huone valmiina ja laitteen hankkiminen on kaiketi vain rahoitusta vailla.. Magneetilla ei päässyt konsolilla työskentelemään kovinkaan paljoa, koska joka päivä siellä oli joku työntekijä opettelemassa uutta modaliteettia. Samaan aikaan kanssani oli myös kaksi muuta opiskelijaa, virolainen Eileen sekä maltalainen Kyle. Porukka oli oikein mukavaa, ja etenkin pidempään siellä työskennelleet röntgenhoitajat myös erittäin asiantuntevia. Joten kyllä siellä jotain oppikin vaikka välillä tuntui ettei päivän aikana päässyt tekemään juuri mitään. Opiskelijan kannalta positiivista oli se, että samoja tutkimuksia mieluusti keskitettiin tietylle päivälle. Näin toistoa tuli paljon, ja muutaman tutkimuksen sivusta seurattua oli helpompi tehdä itse perässä. 

Hieman lisää Gozolaista maaseutua


Pääsin viikoksi myös isotooppilaboratorioon, vaikka en ole sitä vielä suomessa harjoitellutkaan. Työntekijät olivat oikein mukavia ja opettivat mielellään. Kerran olin myös potilaan roolissa, kun CT:ltä tuttu Kyle suoritti potilaan ohjaamisen ja asettelun opettajien arvioidessa suoritusta. Yleisin tutkimus oli sydämen perfuusiotutkimus, jossa tutkitaan sydänlihaksen verenkiertoa. Ensin tutkimus tehdään joko liikunnallisen tai lääkinnällisen rasituksen jälkeen, ja radiologin niin tahtoessa myöhemmin levossa. Myös luuston ja kilpirauhasen tutkimuksia tehdään paljon. Potilaita pääsi asettelemaan ja laittamaan tutkimuksia alulle, ja myös jälkikäsittelemään kuvia lääkärin analyysia varten. Myös uusia kulinaristisia elämyksiä on tiedossa. Isotoopeilla työskentelevän Miguelin kanssa kävimme mielenkiintoisen keskustelu erilaisista ruuista. Hän aloitti sanomalla, että jokaisen ulkomaalaisen opiskelijan on kokattava hänelle jotain eksoottista, jotta saa allekirjoitukset papereihin.. :)  Koska lohi oli hänelle varsin tuttua, onhan hänellä norjalainen vaimo, lupasin kokata hänelle poronkäristystä. Poroa kun saa pakastettuna ihan tuosta naapurista erään ruotsalaisherran kaupasta. Vastapalvelukseksi hän lupasi kokata minulle jotain mitä en ole ikinä maistanut.. Kun pikaisen tenttauksen jälkeen ei minulle uutta raaka-ainetta löytynyt, hän melkein turhautuneena kysyi "no oletkos koskaan syönyt lehmän aivoja?" No empä ole, ja aivomuhennosta olisi sitten tiedossa tässä joku päivä! Lupaan kertoa tästä elämyksestä sitten tarkemmin..


Ja auringonlaskuun on hyvä lopettaa!