perjantai 15. helmikuuta 2019

Puolivälissä ollaan!



Puolet vaihdosta on nyt takana ja tuntuu kuin vasta olisin tänne saapunut. Olemme tehneet Norjalaisen vaihtarin kanssa paljon vuoroja yhdessä. Yhdessä tekeminen, varsinkin natiivitutkimuksissa on mielestäni todella toimivaa. Suomessakin voitaisiin harkita kahden opiskelijan ottamista yhdelle työpisteelle, varsinkin ensimmäisissä harjoitteluissa.

Tällä kertaa ajattelin kertoa hiukan magneettitutkimuksista. Mielestäni magneettitutkimuksissa on vähiten eroja, verrattuna Suomeen. Magneetti on ainoa modaliteetti täällä, jossa ei ole apulaista ollenkaan. Magneetissa työskentelee yksi röntgenhoitaja. Minun magneetti vuoroissani olen tehnyt pääasiassa eniten päitä, rintoja, polvia ja rankoja. Täällä potilas täyttää esitietolomakkeen, kuten suomessakin. Magneettiturvallisuus on myös täällä iso asia, mutta useat magneettiin tulevat sairaanhoitajat eivät tiedä/ymmärrä magneetin turvallisuus asioita ollenkaan ja tämän vuoksi läheltäpiti vaaratilanteita on ollut muutama. Tarvetta siis olisi kouluttaa/antaa jonkulaista infoa myös sairaanhoitajille magneetin turvallisuusasioista.

Olen päässyt asettelemaan potilaita, kanyloimaan heitä, käyttämään varjoaineruiskua ja olen myös päässyt työskentelemään koneella paljon. Periaatteessa ainoa asia mitä en voi magneetilla tehdä on turvallisuuslomakkeen läpikäynti potilaan kanssa ja tutkimuksesta kertominen potilaalle, koska kielimuuri. Vielä ei ole yhtään englantia puhuvaa potilasta tullut magneetissa vastaan. Osaan myös jo käyttää pääpiirteittäin paikallista RIS:siä.
Taulussa myös suomea


Työviikko on tältä osin hoidettu, joten huomisen aamun suunnitelmissa on suppailla. Päivällä lähdemme käymään kolmen päivän reissun Lissabonissa yhdessä suomalaisen ystäväni, sekä norjalaisen vaihtarin kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti