Ensimmäinen harjoittelu alkaa olla loppusuoralla. Kaiken
kaikkiaan harjoittelu on sujunut hyvin; olen saanut tehdä paljon ja tutkimukset
ovat olleet monipuolisia. Vaikka potilaat ovatkin olleet suurimmaksi osaksi hyväkuntoisia,
on myös haasteita ollut. Kieli on ollut suurin ongelma, mutta olen pärjännyt
paremmin kuin olisin uskonut. Yllättävän nopeasti opin esimerkiksi
hengitysohjeet: Trek pusten in, hold pusten og pust igjen. Joskus kun yritän ruotsin
ja norjan sekoituksella ohjata potilasta ja potilas ei ymmärrä kaikkea. Joskus
taas potilas ymmärtää oikein hyvin. Tärkeintä on ehkä se, ettei pelkää käyttää
eri kieliä. Englannilla ja ruotsilla pärjää monissa tapauksissa, mutta tietyt
asiat pitää osata norjaksi. Luulen, että jos joskus pitää ohjata ruotsinkielistä
potilasta Suomessa, niin se tulee olemaan helppoa näiden harjoittelujen jälkeen. Olen myös saanut potilailta kannustavia kommentteja.
Norjan kuunteleminen on ollut hankalaa, jos en tiedän mistä
puhutaan. Monesti lauseissa on joku sana, jota en ymmärrä ja koko lause saattaa
siksi jäädä hämärän peittoon. Eri murteet eivät auta asiaa. Onneksi röntgensanasto on melko samanlaista ruotsin kanssa ja jotkin sanat pystyy arvaamaan. :)
 |
| Ulriken vuorelle pääsee myös portaita pitkin |
Perinteiset sunnuntain patikkaretket lähivuorille ovat jatkuneet tavalliseen tapaansa. Paljon uusia vaihtareita on saapunut Bergeniin ja vuorille kiipeäminen on ollut loistava tapa tavata heitä. Minä olen kiivennyt neljälle Bergeniä ympäröivistä vuorista (Fløyen, Ulriken, Løvstakken ja Damsgårdsfjellet) ja kolme on jäljellä (Sandviksfjellet, Lyderhorn ja Rundemannen). Paikalliset ihmiset käyvät myös patikoimassa paljon ja hyvällä säällä poluilla on jopa ruuhkaa. Vuorille kiipeäminen ei ole ollut kovin vaikeaa muutamia jyrkkiä kohtia lukuun ottamatta.
Norjan kurssilla ollaan päästy ruokasanastoon ja aikamuotoihin. Tunnit ovat melko samanlaisia joka kerralla: kerrataan edellisen tunnin asioita, käydään läpi lauseita tai sanastoa ja harjoitellaan lauseita parin kanssa. Minä istun aina unkarilaisen opettajaksi opiskelevan Floran vieressä ja koitan olla sekoittamatta häntä liikaa puhumalla norjan sijasta ruotsia. Kovin haastavaa norjan opiskelu ei siis vielä ole ollut ja se auttaa paljon, että pitää päivittäin puhua norjaa harjoittelussa.
Lumet ovat melkein kokonaan sulaneet ja lämpötila on ollut pitkään plussan puolella. Alkaa olla aika keväistä, mutta en osaa sanoa voiko vielä tulla "takatalvi". Hauska kokea taas tällainen leudompi ja lyhyempi talvi.
Ensi viikolla on viimeinen viikko natiiviharjoittelua ja maanantaina pidetään jo loppuarviointikeskustelu. Se on kuulemma samanlainen kuin Suomessa; opettaja tulee yksikköön ja sitten keskustellaan yhdessä ohjaajan kanssa tavoitteista ja niiden toteutumisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti