maanantai 28. maaliskuuta 2011

Ja päivitystä pukkaa taas.

Viime viikolla meidät sijoitettiin osaston puolelle; Anni CT:lle ja Samuli magneetille. CT-laitteita on kaksi kappaletta (GE), toinen on 16-leikelaite ja toinen 2-leikelaite, ensimmäisellä tehdään abdomenin ja keuhkojen alueen tutkimukset ja jälkimmäisellä päät. Suurin osa potilaista on syöpäpotilaita ja yleisimpiä tutkimuksia ovatkin levinneisyyskartoitukset. CT-tutkimuksia tehdään kahdessa vuorossa, noin 70 / päivä. Röntgenhoitajat osaavat tulkita kuvia ja esimerkiksi päättää varjoaineen tarpeesta. Varjoaineena käytetään Omnipaqueta ja sitä annetaan suurimmalle osalle potilaista.
Maltalla on yksi GE:n 1.5T:n magneettilaite, joka on arkisin käytössä 7.30-19.30. Tutkimuksia päivittäin tehdään noin 30 ja päivät pyritään etukäteen suunnittelemaan niin, että keloja tarvitsee vaihtaa mahdollisimman vähän. Tapana on esimerkiksi tehdä yhtenä päivänä pelkästään selkärankoja ja toisena pelkästään päitä. GE:n magneettilaite on siitä erittäin kätevä, että pöytäosan voi irroittaa itse magneettiputkesta ja siirtää ulos kuvaushuoneesta, jolloin huonokuntoisen potilaan siirtäminen on huomattavasti helpompaa. Magneetilla työskentelee yhtäaikaa kolme henkilöä, joista kaksi hoitaa konetta ja potilasta, kun kolmannelle jää potilasvirrasta huolehtiminen. Röntgenhoitajat olivat todella ammattitaitoisia ja osasivat tulkita kuvista paljon asioita.
Valoisa magneettitutkimushuone


 Malta on erittäin suosittu vaihtokohde. TAMK:ista lähti meidän lisäksi muutama muukin hoitaja tänne vaihtoon. Lisäksi vastaan on tullut ainakin Irlantilaisia, Englantilaisia, Ruotsalaisia, Norjalaisia, Hollantilaisia, Tanskalaisia, Espanjalaisia ja Ukrainalaisia opiskelijoita. Kaikilla paitsi Espanjalaisilla röntgenhoitajakoulutus kestää 4vuotta, joten saa nähdä ottaako Suomikin pian vastaavan käytännön. Espanjassa koulutus kestää vain 2vuotta.

Minkälainen Malta on töiden ulkopuolella ollut? No, lämmintä on 15-20astetta ja yleensä vähintään viitenä päivänä viikosta on täysin pilvetön taivas. Hintataso on hieman Suomea alhaisempi, mutta esimerkiksi vaatteet täällä on aika samoissa hinnoissa. Viikonloppuna käytiin kiertämässä saarta ympäri ja tuli törmättyä jos minkälaisiin paikkoihin. Vanhoja kaupunkeja ahtaine kujineen, maisemia joista avautuu koko saari, lasipuhaltamoja, kirkkoa kirkon perään, hienoja rantoja ja Vanhimmat nähtävyydet ovat jopa vanhempia kuin Stonehenge tai pyramidit. Kaupat ja ravintolat viettävät siestaa 13-16, jolloin kaupungilla on turistikauppoja lukuunottamatta aika hiljaista. Kun ovet taas illasta avautuvat vyöryy ihmisiä koloistaan syömään ja shoppailemaan. Useimmat pienetkin putingit ovat auki 21-22 asti, ravintolat luonnollisesti vielä pidempään.

Anni ja puoli Maltan saarta

Turistibussin kyydissä

Maltan vanha pääkaupunki Mdina. Tämän sillan yli ajetaan vielä tänäkin päivänä autoilla.
Tällä hetkellä on 1/3 reissusta takana ja noin 40% työtunneista tehtynä. Seuraavaksi on aika ottaa vähän etäisyyttä röntgensäteisiin ja suunnata tutustumaan Espanjaan. Erasmuslapset täällä matkustavat paljon Maltan keskeisen sijainnin takia, jolloin lennotkin ovat halpoja. Viikon päästä me vaihdetaan keskenään modaliteetteja, joten palataan sitten asiaan.


-Anni & Samuli (K08QRADRH)

KOlmas viikko Shanghaissa

Viikonloppuna oli erikoisen tylsää. Tervehdytin itseäni lenssusta ja netti lakkasi toimimasta perjantai-iltana ja sitä kesti maanantai-iltaan asti. Uutispimennossa on inhottava olla. Tosiaan minun viikot täällä alkavat aina viikonlopuilla, koska saavuinkin tänne lauantaina…
Lauantaina täällä oli jotkut partyt opening joku, näillä on jotkut kilpailut koulujen kesken. Seisottiin sateessa ja kuunneltiin kiinankielisiä puheita. Koska tämä koulu on tunnettu kansainvälisyydestään. Hienot oli juhlat, paljoakaan ei ymmärtänyt.


Muuten olen ollut harjoittelussa neljä päivää CT:llä. Olen oppinut hyödyllisiä fraaseja, tiedän millainen on pään, sydämen ja rintakehän tutkimuksia ilmaisevat merkit ja miten ne lausutaan. Olen myös asetellut potilaita ja työskennellyt konsolilla. Konsolityöskentely onnistuisi muuten hyvin, mutta kun en ymmärrä kiinaa, jolla potilaiden nimet, lähetteet ym. on kirjoitettu. Harjoittelun kannalta viikko on ollut kuitenkin hyvä. Viime viikolla tuntui vielä, ettei täällä oikein harjoittelemaan pääse. Mutta nyt on ollut tekemistä ja englantia puhuvat ohjaajat.

Kiinalainen systeemi eroaa hygieniatasoltaan suomalaisesta: Maanantaina näin ensimmäisen kerran käsidesipullon - ja keskiviikkona eräs lääkäri käytti sitä! CT-pöytää ei pahemin putsailla potilaiden välillä. V.I.P.-potilailla on kuitenkin mukana omahoitaja, joka laittaa pöydän päälle paperin. Sairaalassa on siis V.I.P-osasto, jossa on yhdenhengenhuoneet ja yö siellä maksoi kalleimmillaan 300 euroa(?). Sädesuojien käyttö on samanlaista kuin Suomessa (Taysissa)– yhtä herkästi laitetaan. Erona se, että sädesuoja laitetaan ainoastaan potilaan päälle. Mikäli potilas tarvitsee saattajan tutkimuksen ajaksi, saattaja saa lyijyessun sekä lyijyhatun.



Keskiviikkona lähdimme radiation-osaston henkilökunnan kanssa päivälliselle Wang Chaoon. Se oli jotain aivan mahtavaa. Mukana oli radiologeja, technologisteja, ylilääkäri, osaston pääjohtaja ja jotain henkilöitä Bronco Companysta. Wang Chao oli paikkana aivan loistava, en ole aikaisemmin ollut missään niin hienossa paikassa. Meidän vajaan 30 hengen porukalla oli oma huone ja omat tarjoilijat. Ruoka oli taivaallista, sitä oli paljon ja se vaihtui koko ajan. Ruokana oli mm. etanoita, paahtoleipää, biisonia, katkarapuja, rapuja, hanhen maksaa, kanaa, sikaa, sian osia, oikeaa vihersalaattia, raakaa ja kypsennettyä kalaa, jotain nuudeli hässäkkää, jotain muuta ”very expensive kind of a tree” ym. ym. ym. Ruokajuomana oli riisiviinaa, punaviiniä ja appelsiinimehua.



Koko ajan pidettiin puheita ja kilisteltiin. Olen heidän ensimmäinen vaihto-opiskelija ikinä ja sitä hehkutettiin useaan otteeseen. Tuli siis tutustuttua kiinalaiseen juomakulttuuriin: ”No one really liked to drink more but it’s in our culture, so we have to”.

Dinnerin jälkeen menimme KTV:hen istumaan iltaa ja laulamaan karaokea. Kiinalaista poppoppop-musiikkia. Minut kuskattiin taksilla illalla yhdentoista aikaan kampukselle, taksissa oli saattajat ja kaikkea. Ainakin minusta on pidetty hyvää huolta. Olen todella otettu kohtelusta täällä.

Viikon muita tapahtumia: Sain kutsun kiinalaiseen hääseremoniaan toukokuussa. Formulaliput on takataskussa - toivottavasti ovat aidot. Noh tyhmyys opettaa.


terveisin Kaisa



maanantai 21. maaliskuuta 2011

Toinen ja kolmas viikko ovat vierähtäneet sitten viime päivityksen ja tänään maanantaina päästiin ekan kerran ihan osaston puolelle harjoittelemaan. Toinen viikko tehtiin aamuvuoroa, joka oli sinänsä oppimisen kannalta yhtä tyhjän kanssa, koska joka päivä harjoittelijoita Accident & Emergency-puolella oli vähintään neljä ja enimmillään kuusi, meidät mukaanlukien. Maltalaisilla opiskelijoilla oli käytännön tentti ensiapukuvantamisesta tulossa, joten meidän piti antaa tilaa heille harjoitella.

Mater Dei Hospital takaoven puolelta kuvattuna; tässä ovat bussipysäkit.
Kolmas viikko tehtiin jälleen yövuoroa, osittain koska yövuorossa ei ole muita harjoittelijoita ja osittain siksi, koska yövuoroilla saa tunteja hyvin kasaan, kuunvaihteeksi kun on reissusuunnitelmia joita varten tarvitsemme muutaman vapaapäivän. Kaikenkaikkiaan yliopistolla on suhtauduttu hurjan hyvin kaikkiin työvuorotoiveisiimme ja meitä ohjaava ihminen käski jo alussa sanoa heti, jos tahdotaan vapaapäiviä esim. juuri reissaamisen tai lähipiirin vierailujen takia. Meidän paikallaoloamme valvotaan viikottaisilla lomakkeilla, joihin joka päivä merkataan tunnit ja työpiste sekä pyydetään ohjaavalta röntgenhoitajalta allekirjoitus. Kuulostaa tiukalta, mutta esimerkiksi kolmannen viikon maanantaina ohjaava röntgenhoitaja kysyi, että tahtoisimmeko samalla kuittaukset yövuoroille vai halutaanko oikeasti tulla paikalle. Maltalaisia opiskelijoita kohtaan ovat kuulemma tiukempia, mutta me erasmuslapset päästään helpolla.

Ne yövuorot sitten! Viime viikolla tehtiin kolme putkeen, mikä oli ihan kiitettävän raskasta. Yövuoroissa työskentelee neljä hoitajaa, joista kaksi nukkuu kahdestatoista kolmeen ja kaksi kolmesta kuuteen. Meidän ovat käskeneet nukkua "miten haluatte", joten ollaan nukuttu toisen vuoron mukaan. Jos yövuorossa on hiljaista, tapana on myös katsoa elokuvia. Viime viikolla tosin allekirjoittaneet syventyivät hiljaisina hetkinä optimoinnin kiehtovaan maailmaan suomalaisen kurssitehtävän suosiollisella avustuksella.

Samuli tutustuu Maltalaiseen työkulttuuriin.

Yöllä kuvataan lähinnä thoraxeja, natiivivatsoja ja onnettomuustapauksia; raajoja ja rankoja. Todettiin tosin, että tuntuu kuin oikeat hätätapaukset menisi johonkin muualle, kun suurin osa potilaista on suhteellisen hyväkuntoisia. Itseäni jäi ihmetyttämään myös se, että jos potilas tuodaan sängyllä huoneeseen, thorax otetaan ap:nä istuen, vaikka potilas selkeästi olisi sen kuntoinen, että jaksaisi seistä. Suomessa nostetaan paljon huonokuntoisempiakin seisomaan keuhkokuvan ajaksi!
Kahtena kolmesta yöstä pääsimme myös CT:lle, jossa kuvattiin kalloja ja vatsoja.

Toisena viikonloppuna käytiin maan pääkaupungissa, Vallettassa. Valletta on pikkuinen kaupunki, puolitoista kilometriä pitkä ja vajaa puoli kilometriä leveä niemi, joka on muurien ympäröimä. Vallettassa on ruutukaava ja helppo suunnistaa, toisin kuin muualla Maltalla. Vallettassa oli moderni matkamuistoteollisuus oikein hyvin edustettuna, mutta myös autenttinen Malta näkyvissä; pyykinkuivausta parvekkeilla ja ihmisiä iltapäiväkahveilla pienissä kadunvarsikahviloissa. Ehdottomasti visiitin arvoinen paikka!
Valletta


Ollaan myös opittu kulkemaan bussilla, mikä nostaa hengissäpysymisen todennäköisyyttä suuresti. Yksi bussimatka maksaa ihan kokonaiset 47 senttiä, bussit ovat kovin nostalgisen mallisia ja bussikuskit värikkäitä. Lähes joka bussissa on krusifiksi tai muu uskonto-aiheinen veistos, ihan sulassa sovussa esim. tyttökalenterin kanssa.
Maltan perusbussi. Tosin huhujen mukaan kalusto vaihtuu kesällä.

Kuulumisia Kiinasta

Toinen viikko

Viikonloppu vietettiin jätkäin ja erään toisessa yliopistossa vaihdossa olevan suomalaistytön kanssa Shanghain ytimessä. Yövyimme guest housessa ( Captain’s Hostel), siellä tapasi paljon muita ulkomaalaisia. Mikä oli oivaa vaihtelua kampuksen meinikiin:meidän viiden suomalisen lsäksi täällä on kaksi vanhempaa jenkkiä, kaksi tanskalaista, kaksi indonesialaista, monta japanilaista, jotka eivät puhu englantia, sekä asuu amerikkalaisia ja japanilaisia opettajia, mutta ei täällä juuri ketään näy. Kiinalaisten opiskelijoiden kanssa emme ole juurikaan tekemisissä. Jos haluamme kutsua kiinalaisia opiskelijoita tai ketä tahansa käymään luoname, meidän täytyy tehdä kirjallinen hakemus International officen edustajalle etc. Tanskalaisten tyttöjen kanssa olemme pelailleet muutaman kerran biljardia ja pingistä, mutta lähinnä vietämme aikaa keskenämme. Joten viikonloppuna oli harvinaisen Internationalit meiningit!

Skyline - Pudong

Palatakseni viikonlopun reissuun, oli hauskaa. Lauantaina sain allergisen reaktion jostakin (chinese pancake tai 7up. Epäien 7uppia, koska pannukakusta oli aikaa aika pitkästi). Sairaalan etsiminen oli haastavaa. Matkavakuutus on nyt maksanut itsensä takaisin. Samana päivänä kuulimme Japanin ydinvoimalan räjähdyksistä. Meillä ei ollut Internetiä viikonloppuna käytössä, joten oli hankala saada tietoa asiasta, onnettomuuden vakavuudesta tms. Kiinassa ei asia juurikaan näkynyt. Maanantaina näin ensimmäiset paikalliset uutiskuvat tuhoista, toisaalta paikallisia uutisia ei tule seurattua kuin bussissa.

Old City, Yu Yan Garden

Sunnuntaina sää oli aivan mahtava, arviolta 20 astetta. Muutkin olivat huomanneet kauniin päivän ja väkeä oli paljon. Kävimme Old cityssä, jossa me kuvasimme puutarhaa ja rakennuksia, kiinalaiset taas meitä. Yu yan garden oli todella kaunis, kukat kukkivat. Pala ”luontoa” keskellä kaupunkia.

Paikallista iikennettä, tämä kuva ei ole ruuhka-aikaan. Hetkeä aiemmin bussin ja rekan välissä oli mopoilijoita poikittain.

Harjoittelu alkoi Shanghai East Medical Centerissä. Maanantaina piti olla kahdeksan tunnin harjoittelupäivä, mutta se kestikin vain neljä tuntia, lähinnä matkustaen taksilla ympäri Shanghaita, etsien sairaalan Student Centeriä. Loppupäivän kokeilin, millä bussilla pääsee ja millä ei pääse kampukselle.

Kuvittelin, että täällä meille olisi vain pieniä vaatteita, mutta he olivatkin ottaneet huomioon länsimaalaiset. Sain harjoittelua varten valkoisen takin, jonka ylin nappi oli napani kohdalla. Pyysin pienempää ja nyt takkini onkin mekko ja vain kaksi kertaa liian iso, ensi viikolla minun pitäisi saada pienempi.

Sairaala sijaitsee Pudongilla aivan Oriental Pearl Towerin lähellä. Aamulla matka kampukselta sairaalaan kestää noin tunnin ja iltapäivällä takaisin aikaa kuluu puoli tuntia. Harjoittelupäivät alkavat vauhdikkaasti paikallisessa liikenteessä. Shanghain aamuruuhkassa täytyy osata ottaa oma tila ja pitää siitä kiinni. Ihmeen vähän nähty kolareita. Poliisejakin näkyy, mutten tiedä mistä ne sakottavat. Eivät ainakaan kuskimme raskaasta kaasujalasta tai ohittamisesta kaistojen välistä, vasemmalta, oikealta, vastaantulevien kaistalta, myös kävelykadulta ja jalkakäytävältä saa ilmeisesti oikaista, mikäli edessäajavan vauhti ei ole riittävää. Jos joku ajaisi Suomessa näin, olisi Radio Novan Salovaara liikenteessä tukossa.