torstai 21. huhtikuuta 2011

Viikko viisi – Peking ja thorax-huone, Viikko kuusi - thx jatkuu

 
Viime viikon perjantaina lähdimme siis Pekingiä kohti.  Kymmenen tuntia junalla, soft seats. Meitä oli kymmenen reissussa (tanskalaisia kaksi ja loput Suomesta). Olimme oikea ryhmä ja saimme ryhmäetuudet – special price for you. Yövyimme hostellissa. Kaksi yötä Sanlitun youth hostellissa, kolme päivää kaupungissa. Kielletty kaupunki – checked, Taivaallisen rauhan aukio – checked, Summer Palace – checked,  Olympia stadion- checked, Kiinan muuri – checked, Temple of Heaveniin ei keritty.  Kymmenen tuntia takaisin, soft seats. Hyvä reissu. Muuri oli paras.

Keskiviikkona harjoitteluun. Thorax-huoneeseen! Tai oikeastaan huoneeseen, jossa kuvataan kaikki thorax-telineelle tulevat tutkimukset (etupäässä keuhkot, olkapäät, kaularangat). Eroja Suomeen: Potilaat ohjataan puhumalla, plendat täysillä muuten paitsi kaularangassa. Keuhkokuvassa kuvausjännite on 66kV, kuvataan vain PA ja pyydettäessä mm. sivukuva tai viistoja. Sädesuojia en ole nähnyt – paitsi yhden hatun.  Kuun lopussa henkilökunta tekee kaksipäiväisen kevätretken jonnekin, jonne lähden todennäköisesti mukaan.

Teknisten ja ajan käyttöön liittyvien ongelmien takia viime viikon blogittelut jäivät väliin, joten jatketaan tästä.

Kävimme Shanghai Zoossa sunnuntaina 10.4. Paikka oli aivan kamala. Nyt on nähty pandoja kyllä ja paljon muitakin (kärsiviä) eläimiä.  Eläimien olot vain olivat kauheat. Pieni koppi, jossa betonilattia. Kopissa ulostetta, ehkä jotain syömistä eläimelle, ei vettä. Joillakin eläimillä oli ulkoilumahdollisuus. En ihmettele yhtään, miksi eläintarhaeläinten lisääntyminen vankeudessa on hankalaa.

Viikko thorax-huoneessa. Keskutelimme paljon kuvausarvoista ja eroista suomalaisen ja  kiinalaisen röntgenin välillä. Kävimme myös osastolla kuvaamassa. Osastoja oli paljon ja yhdessä huoneessa n. niin paljon potilaita kuin mahtui . Kuvauksen ajaksi toisten potilaiden pedeistä vedettiin verhot eteen, joiden taakse jäivät potilaat omaisineen, hoitohenkilökunta ja me – röntgenin väki siis – painelimme niin pitkälle kuin vain kaukosäätimessä varaa riitti. Kuvaus ja seuraava potilas. 


Osastokuvaukset olivat sikälikin mielenkiintoisia. Sillä menimme ”Intevsive Care Unit”iin, jossa kengät täytyi vaihtaa sisään mennessä. Mikäli potilaalla oli MRSA tms. se luki potilaan sängyn päädyssä, mutta toimintaan se ei vaikuttanut mitenkään. Kun osastokuvaukset oli suoritettu ja aika lähteä takaisin, jäimme hissiin jumiin puoleksi tunniksi. Siinä oli taas oma jännityksensä, mutta pääsimme pois.
Muutenkin erot hygieniassa ovat valtavat verrattuna Suomeen. Hanskoja ei käytetä ja jos jollakulla on hanskat – ne eivät ole kertakäyttöiset ja potilaskohtaiset. Mitään paperia, muovia tms. ei ole saati vaihdeta potilaiden välillä. Paitsi V.I.P.-potilailla, joilla oma V.I.P.-hoitaja laittaa paperin pöydälle.
Kiinalaiset eivät siis tunne mitään optimointiperiaatteita. Minua ärsyttää suunnattomasti, kun plendoja ei käytetä ja arvot ovat mitä sattuu. Laitteita ei osata käyttää. Lisäksi monet laitteet ovat vajaa käytöllä, seisovat vain. Silloinkin, kun tuon yhden laitteen plendavalo oli rikki, viereisessä huoneessa oli vastaava toimiva laite, mutta sitä ei jostain syystä käytetty. Muutenkin täällä ei laitteista pidetä huolta. Laitteet ovat yhtä vanhoja tai jopa uudempia, mitä olen aikaisemmilla harjoittelujaksoilla käyttänyt mutta näyttävät paaljon vanhemmilta, kun niistä ei pidetä huolta, eikä niitä osata käyttää. Mutta keskustelu toivottavasti toimii ja ehkä joskus täälläkin voisi ymmärtää säteilysuojelullisia periaatteita. Minä olen toiminut niin kuin Suomessa on opetettu ja aion toimia vastakin. Kuitenkin turhauttaa, kun jotkut ohjaajat korjaavat asetukset.  Ei siinä aikaa säästä eikä mitään, kun jälkikäteen joutuu rajailemaan jne. Kuitenkin ne opiskelevat täällä viisi vuotta röntgenhoitajiksi ja näin ulkopuolisen silmin ihmettelee mitä ihmettä ne niin kauan opiskelevat.

Torstai-iltana kävimme sirkuksessa. Esitys oli jotain aivan mahtavaa. En ole nähnyt aikaisemmin mitään niin hienoa.
Tanskalaiset viettivät viimeistä viikkoaan täällä kampuksella ja lähtivät perjantaina. Nyt  meitä on täällä 7 suomalaista ja kaksi jenkkiläistä.
Formulaviikonloppu 15.-17.4. Aivan loistavaa. On sekin koettu. Liput oli aidot J ja ne toimi

Sää alkaa olla kohdallaan.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti