Uusia tuulia

Syksy on jo pitkällä ja talvi lähestyy, ensi lumikin on jo satanut ja tänä syksynä TAMKin radiografian ja sädehoidon koulutusohjelmassa aloittaneet röntgenhoitajaopiskelijat ovat aloittaneet harjoitustunnit eli laiteharjoitukset röntgenluokassa. Syksyn aikana tehtiin röntgenlaitehankinta, jonka ansiosta radiografian ja sädehoidon koulutusohjelman röntgenlaitekanta tuplaantui. Toiseen röntgenluokkaan hankittiin uudet suoradigitaaliröntgenlaitteet, GE Healthcaren Definium 6000. Uusi hankittu röntgenlaite, jota tätä kirjoittaessani asennetaan, vastaa toiminnaltaan terveyskeskusten röntgenlaitteita. Opetuksessa röntgenlaitteita käytetään kuvantamisen tekniikan laiteharjoituksiin (kuvaus arvojen valinta, tutkimusten valinta ja työlistojen hallinta, laitteen käsittelyn hallinta, rajaamisen eli blendauksen harjoittelu, hilan käyttö, suodatuksen valinta jne.). Oikeita röntgenkuvia otetaan asettelufantomeista, joilla demonstroidaan mm. vääristymiä, suurennusta röntgenkuvassa ja kuvausarvojen suhdetta annosindikaattoreihin.
Uuden röntgenlaitteen myötä meillä on kaksi röntgentutkimusluokkaa, joissa molemmissa on suoradigijärjestelmät. Meillä on myös säteilemättömät, asetteluharjoitteluun sopivat, mammografialaite ja hampaiston panoraamalaite.

Uusia tuulia kuuluu myös opetussuunnitelmaan, uuden opetussuunnitelman kehittämistyö on aloitettu ja sen tiimoilta on perustettu radiografian ja sädehoidon koulutusohjelman neuvottelukunta, jossa on edustajina radiografian ja sädehoidon koulutusohjelman opettajia, röntgenhoitajaopiskelijoita sekä ns. työelämän edustajia mm. röntgenhoitajia ja fyysikko. Neuvottelukunnan työ on vielä alkumetreillä, joten tästä teemasta kuullaan lisää myöhemmin.

Vielä ennen lomaa

Toukokuu vaihtui kesäkuuksi ja röntgenhoitajaopiskelijat ovat jo "kesälaitumella". Osa pakertaa röntgenhoitajan töitä, osa muita töitä ja osa lomailee.
Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelmasta, yhteistyönä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa toteutettuna, valmistui 21.5.2010 14 röntgenhoitajaa. Heistä kaikki halukkaat työllistyivät. http://sepro.seamk.fi/
Tällä viikolla meillä on ollut uusien opiskelijoiden valintakokeet ja uudet opiskelijat aloittavat elokuun 24. päivä.
Tämä blogi jää nyt kesätauolle ja uusia uutisia taas elokuussa!
T. Marja

Röntgenhoitajaopiskelijoiden vuodeosastoharjoittelu

Opiskeluun kuuluu ensimmäisenä vuonna hoitotyön opintokokonaisuus, johon kuuluu luentoja, käytännön luokkaharjoittelua ja viimeisenä vuodeosastoharjoittelu kirurgisella/sisätautiosastolla. Luennoilla opiskeltiin mm. potilaan syöttämistä, lääkitsemistä ja pistämistä. Luokkaharjoitteluihin kuului eläytyminen erilaisiin rooleihin, mm. harjoittelimme syöttämistä toisten ollessa sokeita ja kädettömiä. Joitakin toimenpiteitä sai valitettavasti harjoitella vain nukeille, koulun sääntöjen takia!

Kun kevät koitti, tuli neljän viikon harjoittelu. Alussa kaikki oli uutta ja jännittävää. Alkukankeus hävisi kumminkin hyvin nopeasti ja osastojen rutiinit tulivat tutuiksi. Aloitimme harjoittelun seuraten ohjaajan työtä ja pian saimme jo toimia itsenäisesti. Päivärutiineihin kuului verenpaineiden ja verensokereiden mittaaminen ja perushoidolliset työt kuten pesuissa auttaminen, syöttäminen ja lääkkeiden jakaminen.

Monet pääsivät seuraamaan leikkauksia (olkapään tähystys, lonkkaleikkaus, nivustyrä, sappirakonpoisto) ja tutkimuksia (mahantähystys, röntgen, ultraääni). Harjoittelun edetessä saimme tehdä haastavampia toimenpiteitä, kuten kanylointi, katetrointi, EKG:n otto ja haavojen hoidot. Harjoitteluun mahtui myös hurjia tilanteita, potentiaalinen veritapaturma, hirttotuomio, hengenlähtö (potilaalta) ja elvytystilanne!!

Osastolta saimme paljon uusia kokemuksia ja vinkkejä tulevaa ammattiamme ajatellen. Ergonomia tuli tutuksi, potilaan siirtely onnistuu melkein vaivatta ja kommunikointi vanhojen mummojen ja pappojen kanssa sujuu.

Monille harjoittelujakso oli ensimmäinen kerta sairaalassa sairaiden ihmisten parissa ja kaikki suoriutuivat jaksosta maineikkaasti!!

-Jenny ja Laura

Kokemuksia tietokonetomografia- ja magneettityöskentelystä

Viimeiset kaksi viikkoa olemme työskennelleet tietokonetomografia- ja magneettitutkimusten parissa. Harjoittelupaikkamme röntgenosastolla on yksi GE:n 1,5T magneettitutkimuslaite. Toinen meistä oli päässyt jo Suomessa työskentelemään saman valmistajan magneettitutkimuslaitteilla sekä samalla työaseman ohjelmalla.

Harjoittelupaikassamme röntgenhoitajan työnkuva on hyvin samankaltainen kuin suomalaisen kollegan. Yhdellä magneettikuvauspisteellä toimii yhdestä kahteen röntgenhoitajaa sekä yksi apulainen. Apulainen ottaa potilaita vastaan, suorittaa alkuhaastattelun ja tarvittaessa kanyloi. Röntgenhoitaja asettelee potilaan ja hoitaa työasematyöskentelyn. Täällä on käytössä useampia keloja kuin Suomessa harjoittelupaikoissamme. Potilaille ei koskaan annettu rauhoittavaa esilääkitystä ja ymmärtääksemme se on hyvin harvinaista. Magneettitutkimuspisteellä saimme vastaanottaa potilaan ja tehdä alkuhaastattelun. Lisäksi saimme asetella potilaita sekä työskennellä työasemalla. Erityisen mielenkiintoiseksi harjoitteluviikoistamme magneettitutkimuspisteellä teki röntgenhoitajien asiantuntemus patologiasta.

Tietokonetomografialaitteita on osastolla kaksi GE:n laitetta ja vastaaviin tt-laitteisiin olemme törmänneet jo Suomessa. Myös tt-työskentely on hyvin samanlaista kuin röntgenhoitajilla Suomessa. Suurimpana poikkeuksena, että työprosessissa auttavat apulaiset. Tutut laitteet ja työasemaohjelmat helpottivat harjotteluamme. TT- pisteellä saimme vastaanottaa potilaita, täyttää varjoaineruiskun tarvittessa, asetella potilaan tutkimukseen ja työskennellä työasemalla.

Magneetti- ja tietokonetomografiatutkimuspisteellä on oma osastonhoitaja. Työntekijät työskentelevät usein edellämainituilla pisteillä 12 tuntisi päiviä, kolme päivää viikossa. TT:llä ja magneetilla työskenteleviltä röntgenhoitajilta vaaditaan useimmiten lisäkoulutusta kyseisistä modaliteeteista.

Englanninkielen käyttö täällä on pääsääntöisesti sujunut ongelmitta. Ensimmäisen harjoitteluviikon jälkeen tuntui suomenkielinen harjoittelupaikka houkuttelevammalta, koska englanninkielen kuuntelu ja puhuminen vei yllättävän paljon energiaa. Kokemukset omasta kielitaidosta vaihtelevat laidasta laitaan, puhujasta ja aiheesta riippuen. Välillä ymmärtää paljon ja välillä jää paljon ymmärtämättä. Harjoittelupaikkamme röntgenhoitajat eivät aina muista että äidinkielemme ei ole englanti. Kielen käyttämiseen ja kuuntelemiseen kuitenkin tottuu, myös paikallisten murteiden osalta. Röntgenslangi on alun jälkeen yllättävän helposti ymmärrettävissä. Jotkut tututkin sanat aluksi saattoivat jäädä epäselviksi erilaisen lausumisen takia. Muillakin on varmasti ollut haastetta miettiessään meidän lausumisiamme. Potilaat ovat varmasti kuulleet nimiään lausuttavan ihan uusilla variaatioilla.

Ylhäällä oleva kuva parin viikon takaiselta päiväretkeltämme Chesteriin muutaman muun Erasmus-opiskelijan kanssa. Perinteisestä englantilaisesta ilmasta huolimatta, ihastuimme kaupungin omintakeiseen ilmeeseen, joka on peräisin Rooman vallan ajalta.

Ensimmäisen vuoden opinnot pian takana

Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelman röntgenluokka
Aloitimme opinnot syksyllä teoriapainotteisesti ja pääsimme tutustumaan alamme eri osa-alueisiin. Kun teoriaopinnot olivat suurimmaksi osaksi käyty ja säteilyturvallisuus-sopimus allekirjoitettu, pääsimme ahkerasti käyttämään koulumme röntgenluokkaa. Nyt takana on kaksi viikkoa intensiivilaboraatiota ja edessä neljän viikon harjoittelujakso terveyskeskuksen röntgenosastolla. Puolet luokastamme on tällä hetkellä suorittamassa hoitotyön harjoittelujaksoa, joko kirurgian- tai sisätautivuodeosastolla, johon mekin menemme röntgenharjoittelun jälkeen. Teoriatunnit ovat siis käytännössä tältä keväältä ohi ja loppu lukuvuosi kuluu kenttätyössä! Fiilis hyvä :)

Röntgenluokassamme on kaikki natiivitutkimuksissa tarvittavat laitteet, joten käytännön työhön on ollut helppo päästä kiinni. Näiden kahden viikon aikana on mieliimme palautettu aikaisemmin opiskelemamme luiden perustutkimukset, sekä keuhkojen kuvantaminen ja hampaiden panoraamakuvaus. Käytännön oppiminen on ollut erittäin motivoivaa! Sen olemme huomanneet, että mitä enemmän ohjeita, sitä enemmän poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksen poikkeuksia... Ja koska opettajia on useita, myös tyylejä on riittämiin! :) Päivät ovat kyllä olleet huumorintäyteisiä ja kasvolihaksia väsyttäviä!

Olo on tällä hetkellä kuin rekan yliajamalla, mutta odotamme innolla varsinaista harjoittelua OIKEIDEN potilaiden kanssa - asiallisuus ehkä hieman kärsii, kun lähetteen mukaista potilasta leikkii oma luokkakaveri. ;) Tunnelma on hiukan jännittynyt, kun jokainen lähtee omille teilleen loppukevääksi. Opettajat toki pitävät meitä siipiensä suojassa harjoittelun ajankin. Hyvän luokkahengen vuoksi olemme kuitenkin järjestäneet yhteisen tapaamisen, ettei kavereiden näkeminen veny ensi syksyyn!

Ps. Nyt kun haku on ajankohtaista, etenkin pojille tiedoksi, ala on hyvin naisvaltainen! 95 % luokastamme on tyttöjä. Ala vaatii insinöörin aivot ja hoitajan sydämen! ;) Onnea pääsykokeisiin ja tervetuloa!

Anni & Leena

Työharjoittelu

Aloitimme harjoittelun isossa Manchesterilaisessa sairaalassa. Röntgenosastolla on kolme luupistettä (joissa luetaan ja tallennetaan kuvat), joiden alaisuudessa on useampi natiivikuvaushuone. Näistä kahteen olemme jo tutustuneet. Lisäksi röntgenosaston palveluihin kuuluu magneettitutkimukset, tietokonetomografiatutkimukset, ultraäänitutkimukset, verisuonitutkimukset, läpivalaisututkimukset sekä osasto- ja leikkaussalikuvantamiset. Näistä jokaisessa tulemme viettämään viikon.

Natiivikuvaus Englannissa poikkeaa hieman Suomen käytännöistä, esimerkiksi useimmiten täällä otetaan pelkkä PA- kuva keuhkoista. Mielestämme kuvia uusitaan herkemmin, esimerkiksi jos keuhkokuvassa solisluut eivät ole suorassa linjassa tai jos lapaluut kuvautuvat liikaa keuhkojen päälle, saatetaan kuva hylätä. Kuvaushuoneet ovat valoisia, mikä hankaloittaa kuvan rajaamista. Lisäksi potilaat ovat hyvin harvoin ilman paitaa keuhkokuvaustilanteessa ja tarvittaessa he pukeutuvat kaapuun röntgentutkimusta varten.

Röntgenosastolla natiivikuvantamisessa on käytössä kuvalevyt. Osa laitteista on kohtalaisen uusia ja samanlaisia mihin Suomessa olemme tottuneet ja osa laitteista on hieman vanhempia. Osastolle on kuitenkin ilmeisesti tulossa yksi suoradigi- laite. Osastolla on käytössä paperilähetteet, joihin tulee aina laittaa leima potilaan identifioinnista sekä merkitä tutkimuksessa käytetyt kuvausarvot ja potilaan saama annos. Potilaan identifioimiseksi tulisi kysyä potilaan nimi, syntymäaika sekä kotiosoite, jos potilas ei kykene vastamaan kysymyksiin tulee henkilöllisyys tarkistaa potilaan rannekkeesta. Potilaan ollessa nainen iältään 10-55 tulee aina vatsan- tai lantionalueen tutkimuksen ollessa kyseessä, pois sulkea raskauden mahdollisuus. Tällöin myös tulee lähetteeseen laittaa leima, johon sisällytetään tieto potilaan viimeisten kuukautisten alkamisajasta. Potilaan tulee vahvistaa tieto allekirjoituksella mikäli viimeiset kuukautiset ovat olleet 28 päivän sisällä. Vaikka potilas itse olisi varma ettei ole raskaana ja edellisistä kuukautisista on kulunut yli 28 päivää lähetetään potilas raskaustestiin (verikoe).

Englannissa röntgenhoitajien tulee laittaa röntgenkuviin teksti "red dot", jos he näkevät kuvissa murtuman. Lisäksi harjoittelupaikassamme röntgenhoitajien tulee ilmoittaa murtuman sijainti erillisessä lapussa. Vuosittain heidän tulee suorittaa "red dot"- koe, jossa on 30- kuvaa ja puolet tulee tulkita oikein. Tällä tavoin murtumat todennäköisimmin huomataan. Kaikenkaikkiaan natiivikuvantaminen on kuitenkin melko samanlaista kuin Suomessa.

Alku Manchesterissa on lähtenyt sujumaan hyvin, mutta harjottelupäivien ollessa pitkiä, yhdeksästä viiteen, on vapaa- aika jäänyt hieman lyhyeksi. Harjoitteluun tulee kulkea kahden bussin avulla ja valitettavasti meillä on ollut ongelmia bussikortin hankkimisessa sillä emme ole saaneet yliopistolta oikeanlaista rekisteröitymistodistusta. Keskiviikkoiltojamme on kuitenkin piristänyt asunnollamme vietettävä "family- night", jolloin joillakin on päävastuu kokkaamisessa, toisilla jälkiruuassa, joillekkin jää sitten tiskit ja osalla on niin kutsuttu "vapaa- ilta". Viimeksi nautimme pääruuaksi turkkilaisia pannukakkuja.

Kansainvälinen vaihto Maltalla

Olin kansainvälisessä vaihdossa Maltalla Mater Dei Sairaalassa 9.9-10.12.2009. Vaihtoonlähdön suunnittelun aloitin keväällä 2009.

Maltalla oleva kansainvälisestä vaihdosta vastaava opettaja oli todella avulias minua matkanjärjestelyissäni auttaessaan. Paperisota Maltan päähän oli kuitenkin vähäinen ja sujui ilman ongelmia. Hoidin itse rokoitukset, passit ja muut todistukset kuntoon. Minua auttava kv-opettaja suositteli majapaikkaa Garden View Holiday Complexista, josta varasinkin majapaikkani matkalleni. Matkanjärjetelyistä selviää kyllä kärsivällisyydellä!!

Malta on saarivaltio Välimerellä, noin 90 kilometriä Sisiliasta etelään. Maltalta pohjoiseen on Afrikan rannikolle matkaa noin 300km. Malta koostuu useasta saaresta, joista kolme on asuttuja (Malta, Gozo ja Comino). Valtion pääkaupunki Valletta sijaitsee Malta- pääsaarella.
Maltalaiset ihmiset ovat mukavia ja heillä on Etelä-Eurooppalaisen rento elämäntyyli. Suomalaisella asenteella pärjäsi todella hyvin Maltalla, kun vain tottui siihen niinkin ihmeelliseen kiireettömyyteen. Maltalla on pitkä historia ja museoita saarella on paljon. Ravintoloita on loputtomasti ja ovat kohtuullisen edullisia. Parasta maltan aikanani oli "kesäaikaan" auringonotto, halpa viini ja PADI Open Water sukelluskurssi, jonka suoritin saarella edulliseen hintaan.Kurssiin sisältyi kuusi avoveden ohjattua sukellusta ja lopputentin suoritettua sai virallisen sukeltajatodistuksen. Nyt voinkin mennä sukeltamaan vaikka Suomessa, jos niin tahdon.Suosittelen sukelluskurssia lämpimästi. Kirkas välimeri, lämpimät vedet ja uskomattoman värikkäät kalaparvet ovat jotain mihin ei suomalainen ole tottunut!!

Maltan Mater Dei sairaala on rakennettu vuonna 2007 ja se oli todella hyvässä kunnossa ulkoa- ja sisältäpäin. Sairaalan röntgenosastolla työskentelee noin 80 röntgenhoitajaa ja hoitajat puhuvat hyvää englantia. Sain valita ensimmäisellä viikolla missä yksiköissä harjoitteluni suoritin ja sainkin muokata harjoitteluni omien mielenkiintojeni mukaan. Olin magneettitutkimuksessa,TT:ssa, päivystyksessä, natiivikuvantamisessa, leikkaussalissa ja angiografiassa töissä harjoitteluni aikana. Röntgenosaston laitteet ovat samaa tasoa tai hieman vanhempia kuin Suomalaisella röntgenosastolla ja melkein kaikki laitteet olivat GE:n laitteita, mikä helpotti niihin perehtymistä.

Työharjoittelu oli mielenkiintoista ja röntgenhoitajan työ lähes samanlaista kuin Suomessakin. Hauskaa olikin vertailla muiden ulkomaalaisten röntgenhoitajaopiskelijoiden kanssa omia koulutuksiamme. Ulkomaan vaihtoon Maltalle samaan aikaan kanssani oli tullut italialainen ja kaksi saksalaista röntgenhoitajaopiskelijaa.

Kansainvälinen vaihtoni Maltalla oli unohtumaton kokemus. Sain mahdollisuuden tutustua täysin uuteen ja erillaiseen kulttuuriin ja ihmisiin, jotka eroavat täysin suomalaisesta. Sain paljon uusia ystäviä joka puolelta Eurooppaa ja tämä olikin mahtavinta vaihdossani. Tutustuin ihmisiin eri puolilta Eurooppaa ja vietin näiden loistavien ystävien kanssa kolme kuukautta välimeren auringon alla! Maa on varmasti työharjoittelupaikkana parhaasta päästä, koska englannin kielellä pärjää niin hyvin työelämässä.

Suosittelen Maltaa lämpimästi kaikille ulkomaan vaihtoa suunnitteleville!!

Vaihtoon lähdöstä ja ensitunnelmista

Jo aloittaessamme opintojamme Piramkissa vaihtoon lähtö houkutti. Vuosi sitten laitoimme hakupaperit ja huhtikuussa olimme kv-infossa kuuntelemassa aikaisempien vaihtareiden kokemuksia. Kohde vaihtoehtoina radiografian-ja sädehoidon koulutusohjelmalla oli Viro ja Kiina.

Kiinaan ei kuitenkaan ollut mahdollista hakea ja Virokin tuntui kaukaiselta ajatukselta vieraan kielensä takia. Meitä siis kiinnosti maa jossa puhutaan englantia. Vaikka Iso-Britannia ei virallisella listalla ollutkaan saimme kuulla että radiografian koulutusohjelmalla on ollut sopimuksia Englannissa eri kaupungeissa. Loppu keväästä saimme tiedon että voimme hakea harjoittelupaikkaa Salfordin yliopiston kautta. Hakulomakkeet Salfordiin piti lähettää syksyllä ja ennen joulua tuli varmistus yliopistoon hyväksymisestä. Tammikuussa haimme asuntoa Salfordin yliopiston asuntolasta ja saimme tietää tulevan harjoittelupaikkamme Manchesterissa.

Talvella aloimme myös selvittää vaihdon alle jäävien kurssien korvaavia tehtäviä. Loppujen lopuksi kursseja jäi vain 6 käymättä ja kahdelle kurssille ehdimme osittain osallistumaan Tampereella. Muiden aloittaessa harjoittelujansa meille jäi n.3 viikkoa aikaa tehdä korvaavia tehtäviä ja vaihtoon orientoivaa kurssia (2op). Lisäksi tuo 3viikkoa kului muita käytännön asioita järjestellen esim. asunnon alivuokraus, matkavakuutus, passin uusiminen, apurahojen anominen, kelan OTm-lomakkeen hoitaminen sekä muutot ja pakkaamiset.

Kun lopulta pääsimme pakkaamaan matkalaukkuja, päänvaivaa tuotti 20kg:n painorajoitus ruumaan menevissä laukuissa. Lentomatka sujui hyvin ja laukut pysyivät painorajoissa. Myöhäisestä kellonajasta huolimatta pääsimme taksilla turvallisesti asuntolaamme. Saavuimme aidatulle asuntola-alueelle turvamiesten vastaanottamana. Avaimet saimme 11 hengen asuntolaan, jossa tulomme jälkeen asuu yhteensä 10 henkilöä puolasta, turkista, sloveniasta, portugalista ja nyt suomesta. Vastaanotto oli hyvä, asukkaat ja rakennus tulivat nopeasti tutuiksi.

Ensimmäinen viikonloppumme kului nopeasti Salfordiin, Manchesteriin ja kämppiksiin tutustuessa. Tänään ohjelmassamme oli yliopistoon rekisteröityminen ja muiden käytännön asioiden hoitaminen. Pääsimme myös tutustumaan Salfordin yliopiston radiografian koulutusohjelman uusiin tiloihin. Yhdessä harjoitteluluokista oli jopa TT-laite. Huomenna aloitamme harjoittelun.

Miksipä ei?

Kun soveltuvuuskokeissa hakijoilta kysytään, "miksi tämä ala", varmaan kolme neljästä selittää jotain siitä, miten hienoa se on kun röntgenhoitajan ammatti yhdistää perinteisen hoitoalan ja toisaalta tekniikan hallinnan. Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että opiskellaan sekä fysiikkaa ja matikkaa, että hoidollisia aineita.
Monellako hakijalla nousee vilunväristyksiä jommastakummasta?

Minusta piti tulla humanisti, joten fysiikka on aiheuttanut yhden jos toisenkin harmaan hiuksen. Kun kurssien niminä on sellaisia asioita kuin säteilyfysiikka tai kliininen fysiikka, meinaa mennä pupu pöksyyn tytöllä, joka lukiossa räpiköi pakolliset fysiikat läpi ja luki lyhyen matematiikan. Yllättäen kuitenkin, fysiikka on ollut suhteellisen ymmärrettävää. Tai ainakin sen verran helppoa, että sen luoviminen on onnistunut. Ei siis pelättävää, matemaattis-luonnontieteellisesti rajoittuneet kanssaihmiset!

Toinen ääripää on potilaan hoito. Se sisältää iloisia asioita opeteltaviksi, asioita kuten katetrointi, peräruiskeen anto ja nenä-mahaletkun asettaminen. Hurmaavaa. Potilaan hoitoa opetellaan ensin teoriassa, sitten käytännön labroissa mm. syöttämällä, juottamalla ja siirtelemällä opiskelijakavereita ja viimeisenä kuukauden verran harjoittelussa vuodeosastolla. Joillekkin vuodeosastoharkka on vähän vähemmän mukavaa kuin toisille. Omat tavoitteeni rajoittuivat jotakuinkin siihen, etten aio pyörtyä tai oksentaa koko aikana. Lähellä oli molemmat joskus, mutta loppujen lopuksi kaikki meni kivasti. Hyvällä tuurilla vuodeosastolla on jopa kivaa, ja saattaapa sieltä tarjoutua tilaisuus päästä kesätöihinkin.

Kuva on ensiavun labroista, joissa opeteltiin sitomaan vuotava haava pään seudulla.

Paljonhan ammattikorkeakoulussa on kursseja, joihin moni leimaisi sanan TURHA kissankokoisin kirjaimin ja punaisella musteella ennenkuin ehditään edes ensimmäisille tunneille. Esimerkiksi kielet, tietojenhankinta, kirjoitusviestintä, kasvatustiede... Onhan näitä, asioita jotka tuntuvat siltä, ettei niiden antamia tietoja ikinä tarvitse koska ne eivät suoraan liity tulevaan ammattiin. Mutta uskokaahan, kun annitäti sanoo, että opetussuunnitelma on oikeasti jonkun asiantuntevan tahon suunnittelema. Kaikesta on hyötyä joskus. Jos ei muuten, niin saattaa saada jonkun ekstrapisteen trivial pursuitissa.

Viimeisenä tahtoisin omistaa sanasen opettajillemme.
Opettajat ovat ihania; ymmärtäväisiä, ystävällisiä, huumorintajuisia ja omistautuneita. Tärkeimpänä kuitenkin, he ovat alansa asiantuntijoita. Luentoja pitävät oikeat röntgenhoitajat, lääkärit, sairaalafyysikot, sairaanhoitajat. Koululla on mahtavat röntgenluokat, joissa opiskella mm. kuvausasetteluja ja joskus muuten vain leikkiä, esimerkkinä tämä video, jonka teimme englannintunneille ryhmätyönä.

Rohkeasti hakemaan, lapsukaiset. Röntgenhoitajan ammatti rokkaa, etenkin kun työllistymisaste on aikalailla sata.



ps. (sinkku)pojat: röntgenhoitajaopiskelijoista tyttöjä on jotakuinkin kymmenkertainen määrä poikiin nähden. Vink, vink.