sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Puolet vaihdosta takana!

Hiukan yli puolet vaihdosta takana ja tuntuu, että aika kuluu aivan liian nopeasti. Välillä vähän jopa pelottaa ettei keritä tehdä kaikkea mitä halutaan, mutta onneksi on vielä yli kuukausi aikaa kierrellä saarta ympäri. Vaikka Malta onkin hyvin pieni paikka, on täällä todella paljon kaikkea nähtävää ja tehtävää!

Birgu, Grand Harbour
Eilen olimme kiertelemässä Birgussa muiden vaihtareiden ja Maltese Culture -opettajan kanssa. Birgu on keskiaikainen, hyvin vahvasti linnoitettu kaupunki ja yhdessä Senglean ja Cospicuan kanssa, se muodostaa alueen, jota kutsutaan "kolmeksi kaupungiksi".   Päivän päätteeksi otimme vesitaksin Grand Harbour- satamasta Vallettaan, nykyiseen pääkaupunkiin. 




Ensi viikolla täällä on karnevaalit, joiden takia Malta menee aivan sekaisin. Suurin osa maltalaisista lähtee naapuri saarelle Gozolle ja juhlii siellä koko viikonlopun mutta Valletassa on kuulemma eniten tapahtumaa kuten paraateja ja tanssi- ja musiikkiesityksiä.  Karnevaali on hyvin tärkeä tapahtuma maltalaisille ja niiden suunnittelu alkaakin kuukausia aikaisemmin, koska kaiken pitää olla parempaa ja suurempaa kuin edellisenä vuonna. Meillä on suunnitelmissa mennä Gozoon perjantaina tai lauantaina katsomaan, että mistä tässä on oikein kyse.

Sliema
Muutama viikko sitten olin kolme päivää harjoittelussa leikkaussalissa, mikä oli todella mielenkiintoista. Osaston röntgenhoitajat olivat todella mukavia ja jaksoivat jopa puhua englantia! Täällä kaikki puhuu hyvää englantia mutta suurin osa hoitajista ei silti viitsi puhua sitä meidän vaihtareiden kanssa. Kolmen päivän aikana pääsin seuraamaan mm. munuaiskivien poistoa ja hermojuuripuudutuksia. 

Paikallinen leikkaussali, jossa tehtiin hermojuuripuudutuksia.

Osastolla oli käytössä noin 10 vuotta vanha Ge:n laite ja ylemmässä kuvassa näkyvä hoitaja oli melkoinen expertti työssään. Välillä hän ohjasin lääkäriä ja kertoi mitä piti tehdä. Mielestäni täällä hoitajien ja lääkäreiden välit on paljon tuttavallisemmat ja tasavertaisemmat kuin Suomessa, ja kaikki todellakin tulevat toimeen toistensa kanssa.


Tähän mennessä olen ollut myös kolme päivää ultraäänessä ja luuntiheysmittauksissa. Toiminta ei juurikaan eroa Suomen tapoihin verrattuna mutta esim. hygieniasta huolehtiminen ei ole lähelläkään samaa tasoa. Ultraäänessä yksi hoitajista kyllä ylpeänä kertoi kuinka tärkeää on toimia aseptisesti ja kuinka hyvin se täällä toteutuu, vaikka silti huomasin joitain virheitä mitä hän teki. Täällä ei myöskään ole kiinnitetty huomiota työntekijöiden kännyköiden käyttöön. Välillä he jopa puhuvat puhelimeen samalla kun ovat potilaiden kanssa tai alkavat selailemaan sosiaalista mediaa. Potilaat vaan odottavat vieressä kun hoitajat näpräävät puhelimiansa ja hoitavat omia asioitansa. Saa nähdä milloin täällä kielletään kännyköiden käyttö työpäivän aikana jos ikinä edes kielletään.

Ultraääni

Löydettiin meidän lähistöltä ruotsalainen ruokakauppa, Little Sweden, jossa myydään salmiakkia sekä irtokarkkeja! Tuohon kauppaan onkin jo hukkunut suuri summa rahaa kun karkin nälkä on iskenyt näihin kahteen muijaan... Vielä kun kunnon ruisleipää olisi tarjolla. 


Tällaiset kuulumiset tällä kertaa! Kaikkea muutakin ollaan keretty Annin kanssa tehdä koulun ja harjoittelun ohella kuten esimerkiksi nautittu Malta keväisestä auringosta rannalla, käyty shoppailemassa ja tutustuttu muihin vaihtareihin. Vaikka omaa perhettä ja kavereita on ikävä, niin kyllä täällä silti elämä maistuu oikein mukavalle 😎

Terkuin
Tiia


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti