Uusi koti, harjoittelussa Cath-lab

Oma riippumatto kullan kallis!

Nyt onkin jo kuukauden päivät vierähtäneet viime kirjoituksesta, täytynee kiristää tahtia jatkossa! Kuukauden verran olen myös asustellut uudessa kämpässä, ja yhteiselo Giovannin ja Alician kanssa sujuu oikein mukavasti. Meidän työvuorot menevät tosin melkolailla ristiin, he kun ovat molemmat duunissa ravintolassa. Esimerkiksi Aliciaa näin muuttoni jälkeen seuraavan kerran vajaan viikon päästä.. Mutta kyllä sitä on kerennyt onneksi myös tutustumaan, ja esimerkiksi kokkailemaan yhdessä. Iso parvekkeemme oli aluksi aika järkyttävässä kunnossa, mutta parin tunnin rojunraivaamisen ja siivousurakan jälkeen se onkin kuin uusi! Vielä kun ostin ja asensin riippumaton ja Alicia istutti basilikaa, minttua ja oreganoa kukkaruukkuihin se on kuin parempikin takapiha. Asunto on hieno, sopivasti ajan patinaa ja komeat holvikaaret ovissa ja ikkunoissa. Suuri keittiö ja parveke kruunaavat kokonaisuuden! Sijainti on vielä parempi kuin edellisessä kämpässä, lähellä niin rantaa kuin yöelämääkin ja ravintoloita, mutta kuitenkin oikein rauhallisella pienellä kadulla. Maksamme jokainen 250e kuukaudessa laskuineen, joten hintakaan ei ole liian kova. 

Olohuoneemme

Kämppikseni Giovanni ja Alicia. 

Harjoitteluani jatkoin Cath Lab:ssa, eli paikallisessa sydänkeskuksessa. Toimenpiteet ovat hyvin samanlaisia kuin suomessakin, eniten tehdään sepelvaltimoiden varjoainetutkimuksia, ja tarvittaessa pallolaajennuksia ja stenttauksia. Joka päivä tehdään myös muutama sydäntahdistimen vaihto tai asennus. Osastolla on oma 6-paikkainen vuodeosasto potilaan valmistelua varten, ja 10-paikkainen vuodeosasto toipumista ja jälkitarkkailua varten. Toimepidesaleja on kaksi, joista toisessa on kaksi C-kaarta, ja toisessa 1. Yksi todella mukava erikoisuus oli ilmaiset kolmioleivät joita sai kahvitunnilla voileipäraudassa(?) lämmitellä! Lisäksi lähes joka päivä joku toi osastolle kakkua ym. vähemmän terveellistä naposteltavaa, mikä oli hieman ironista siinä mielessä että viereisessä huoneessa parhaillaan availlaan toisten sepelvaltimoita..

Salitiimiin kuuluu kardiologi, 3 sairaanhoitajaa, joista yksi tarkkailee potilaan EKG-käyriä ym. valvontalaitteistoa, yksi huolehtii potilaan pesuista ja hyvinvoinnista ja yksi avustaa kardiologia steriiliksi pukeutuneena. Röntgenhoitajia on kaksi, joista toinen huolehtii C-kaaresta, ja kääntelee sitä kardiologin haluamiin kulmiin. Toinen taas toimii kontrollihuoneen puolella, ja huolehtii kuviin tehtävistä mittauksista, kirjaamisesta ym.. Röntgenhoitajan rooli on siis hyvin erilainen kuin TAYS:ssa, jossa röntgen- ja sairaanhoitajat kiertävät eri tehtävissä ja kardiologi huolehtii kuvantamisesta. Osastolla oli paljon lääkäri- ja sairaanhoitajaopiskelijoita. Kardiologit olivat todella mukavia, ja selostivat tarkasti  mitä tekevät missäkin vaiheessa. 

Minulla kävi hyvä tuuri, sillä kahtena päivänä osastolla oli vierailemassa Englantilainen kardiologi, joka oli erikoistunut ASD(Atrial Septial Defect) closure:n eli kammioiden väliseinämän vajavuuden korjaamiseen. ASD tarkoittaa siis sydämen kammioiden välisessä seinämässä olevaa reikää, joka meillä suurinpiirtein kaikilla on kohtuikäisenä. Syntymän hujakoilla tämä seinämä kasvaa normaalisti kiinni, jotta laskimo-ja valtimoveri eivät sekoittuisi. Kaikilla näin ei kuitenkaan tapahdu, joka taas aiheuttaa mm. veren vähähappisuutta, lapsilla toistuvia hengitysteiden tulehduksia, sydämentykytyksiä ym. ym. 

ASD kuvan kanssa.(kuva:medlineplus)

Mikäli ASD on läpimitaltaan alle 10mm se voidaan korjata katetrin avulla ilman avoleikkausta, ja juuri näitä toimenpiteitä pääsin näkemään. Lapset nukutetaan aina ennen toimenpidettä. Toimenpide aloitetaan sydämen ultraäänellä, jolla mitataan, onko väliseinämä korjattavissa vai ei. Seuraavaksi mennään ihan tavallisella angiomenetelmällä vena cava:sta sisään, ja viedään katetri oikeaan kammioon, jonka jälkeen seinämä korjataan hieman sientä muistuttavalla työkalulla, joka jätetään sydämeen. Kuvassa tarkemmin toimenpiteestä:

ASD Closure. (kuva: drsvenkatesan-com)

Viikon kokemuksen jälkeen voin sanoa että olihan sydänkeskus mielenkiintoinen paikka, yhtenä päivänä pääsin jopa  leikkaussaliin seuraamaan sydämen avoleikkausta, mitraali- ja aorttaläppien vaihtoa. Mutta ammatillisessa mielessä ei käytännön kokemusta kertynyt juuri lainkaan. Röntgenhoitajalla ei ylipäätään ole salissa kovin paljoa tekemistä, puhumattakaan että opiskelija tekisi siellä muuta kuin seuraa vierestä. Joten välillä päivät tuntuivat aika pitkiltä. Tosin silloin kun sali on tyhjillään pääsee putkella leikkimään jonkin verran.. Suomessa pääse kuitenkin pukeutumaan steriilisti ja avustamaan lääkäriä useammassakin toimenpiteessä. Jos sydänasiat kiinnostaa, suosittelen ehdottomasti angiojakson suorittamista Sydänkeskuksessa, mutta jos Maltalle tulee kannattaa Cath Lab-visiitti pitää muutaman päivän mittaisena. Käymisen arvoinen kuitenkin!