Ensimmäiset päivät Maltalla

Koska vietin heti alkuun muutaman päivän loman täällä, ajattelin ensin kertoa hieman havaintoja paikallisesta elämänmenosta, ja ensimmäisistä päivistä noin yleensä. Itse sairaalasta ja työharjoitteluista sitten seuraavassa postauksessa. Matkani alkoi yöbussilla Tampereelta Helsinki-Vantaalle, josta lensin aamulla Lontoon Heathrow:n lentokentälle. Siinä vaiheessa meno oli hieman turhankin huoletonta, enkä sitten tehnyt check-iniä Air Maltan jatkolennolle. Koska Helsingissä sanottiin, että matkatavarani siirretään oikeaan koneeseen automaattisesti, jotenkin oletin että he ajattelevat myös minun haluavan samalle lennolle rinkkani kanssa. Ja usein, kun aikaisemmin olen vaihtanut konetta tai jopa lentoyhtiötä, ei erillistä check-iniä ole tarvinnut tehdä. Oma moka yhtä kaikki, eikä tämä sekaannus siis johtunut Finnnairin yltäkylläisestä tarjoilusta parin tunnin lennon aikana... Mutta ei siinä mitään, hetken selvittelyn jälkeen sain tietää, että minut siirretään ilmaiseksi seuraavalle lennolle, ja tämä olikin matkani ensimmäinen kosketus Maltalaiseen ystävällisyyteen! No, etsin sitten rauhallisen aulan ja kävin unille, sainpahan rauhassa nukkua edellisyön univelat pois, jotka melkein epätoivoinen hereillä pysyminen yöbussia odottaen ja sitä seurannut vielä epätoivoisempi yöbussissa unen saaminen oli jättänyt.

Majoituin aluksi Boho Hosteliin, joka on jyrkän mäen päällä St. Juliansin kaupungissa, joka sijaitsee Länsi-Maltalla. Hostelli oli mahtava, vuosi sitten uudistettu villa ja sen emäntä, Penny oli todella avulias ja halukas neuvomaan, mitä ikinä häneltä keksinkään kysyä. Tämä hieno nainen teki myös todella hyviä omeletteja ja toasteja aamupalaksi, tilauksesta juuri silloin kuin itsellä sattui tekemään mieli! Hienoin juttu hostelleissa on ehdottomasti se, että siellä tapaa ihmisiä. Ensimmäisten tapaamieni matkalaisten joukossa olivat espanjalainen Victor, joka etsiskeli kokin hommia, ja hänen liettualainen tyttöystävänsä Ieva. Pariskunta vuokrasi muutaman päivän päästä oman kolmion Slieman kaupungista, ja heillä olikin sitten ylimääräinen huone vuokrattavana. Näin minulle järjestyi oma huone keskeiseltä paikalta  50m meren rannasta, erittäin huokeaan hintaan 55e/viikko! Ei hassumpaa. Ja tosiaan, jos joskus pitää valita kahden kämppiksen väliltä ja toinen niistä on kokki, valitkaa se. Ruokaostokset eivät ole enää vain ruokaostoksia, vaan ennemminkin sijoituksia oman elämänlaatuun!

 Sliema. Yöllistä näkymää n. 50m kotiovelta.

Maltan valtio koostuu siis saarista. Näistä asutettuja ovat Malta, "pääsaari" jossa on suurin osa asutuksesta ja kaupungeista, pienempi ja lähinnä farmareiden ja kalastajien asuttama Gozo sekä Comino, jossa asuu vissiin edelleen vain 4 ihmistä vakituisesti. Lisäksi ympärillä on pienempiä saaria joissa ei vakituista asutusta ole. Maltan saaret ovat erittäin kivikkoisia, ja rantaviiva on kauttaaltaan hyvin kallioista. Kiviaines on kalkkikiveä, joka on huomattavasti kotoista graniittia pehmeämpää, ja se myös muovautuu mukavasti mm. meren aaltojen vaikutuksesta. Suurin osa Maltalla sijaitsevista rakennuksista on myös rakennettu tästä materiaalista, aina vanhimmista, n. 5800 vuotta vanhoista temppeleistä nykyaikaisempiin. Kaupungit tuntuvat täällä usein ennemminkin kaupunginosilta, esimerkiksi bussilla matkustaessa on joskus käytännössä mahdotonta sanoa, milloin yksi kaupunki alkaa ja toinen loppuu. Etenkin juuri Maltan länsipuoli on todella tiheään rakennettua, ja pieniä yksisuuntaisia katuja on paljon. Bussit kulkevat hyvin joka kolkkaan, mutta ne eivät aina ole kovinkaan luotettavia. Ne saattavat esim. jättää kokonaan tulematta tai vaikkapa levitä kesken matkan. Itselläni on käynyt toistaiseksi hyvä tuuri niiden kanssa, kerran vain levinnyt ja myöhästynyt vain n. vartin, enkä ole esim. harjoitteluista myöhästynyt niiden takia. Kop, kop.

Maltan kartta, pääkaupunki Valletta korostettuna. (kuva: ezilon.com)

Valletan katuja muiden Erasmus-vaihtareiden kanssa.

Vallettaa.

Maltalaiset eivät ole maailman hiljaisinta kansaa. Siis eivät todellakaan. He puhuvat todella äänekkäästi lähes jatkuvasti, etenkin kännykkään, varsinkin läppää heittessään tai vaikkapa tilatessaan ruokaa. Mutta eivät he silti ole vihaisia, vaikka aluksi siltä saataa vaikuttaa, päinvastoin! He kun ovat myös erittäin sosiaalista sakkia, ja kun Maltalaisen kanssa saa keskustelun aikaan on turha odottaa kotimaiseen tapaan omaa puheenvuoroa koska sitä ei todennäköisesti ole vähään aikaan tarjolla. Hekin joutuvat välillä, tosin hämmästyttävän harvoin vetämään henkeä, ja silloin on oikea aika iskeä mielipiteet kehiin! Tai sitten vain tylyn tuntuisesti keskeyttää, hyvin pian huomaa, ettei se ole tylyä ollenkaan, vaan osa keskustelua. Tähän mennessä tuntuu, että ihmiset täällä ovat ehdottomasti ja lähes poikkeuksetta sieltä ystävällisemmästä päästä, mitä maailmalla on tullut vastaan. Voisi sanoa että Maltalaiset elävät tunteella ja näyttävät sen, oli tilanne mikä hyvänsä. Lisäksi heille voi aina huutaa takaisin, eivätkä he siitä suutu!

Eli kaiken kaikkiaan voisin sanoa, että olen kotiutunut tänne erittäin hyvin. Jopa välimerellinen kiireettömyys on tarttunut siinä määrin, että välillä sitä vain huomaa kävelevänsä kuin Dressmann-mainoksessa, ja mikäs siinä. Kiireiselle ihmiselle ei tätä maata olekaan suunniteltu, se on varma. Tosin liikenteessä se ei kyllä aina siltä vaikuta, suurin osa ajaa kuin heikkopäiset, ja torvea soitetaan kuin karnevaaleissa. Mutta mukavaa on ollut, ja kelitkin ovat ihan kivasti suosineet! Voin kyllä kertoa, että silloin kun täällä tuulee, niin silloin myös tuulee, jopa pari ilmansuuntaa on nimetty tiettyjen tuulien mukaan. Esimerkkinä vaikka kaakko, eli Xlogg, joka tarkoittaa myös kesätuulta joka tuo lämmintä ilmaa aina Saharasta asti!

Seuraavaksi vähän juttua itse sairaalasta, ja varmaan jossain määrin mutinaa elämänmenosta noin muutenkin.

No jos nyt yksi kuva myös allekirjoittaneesta. Myös Gozo:sta hieman tarinaa jatkossa!