Kuulumisia Maltalta

Moikka!

Viides viikko menossa täällä Maltalla. Koulu ja työt onkin tulleet hyvin tutuiksi viime viikkojen aikana. Koulussa olemme opiskelleet Maltan kulttuuria. Kurssiin kuuluu luentojen lisäksi muutamia vierailuita tunnetuimpiin Maltan kaupunkeihin kuten Valletta ja Mdina. Molemmissa kaupungeissa on tullut käytyä myös omatoimisesti! Hienoja paikkoja on tullut nähtyä  

Tässä muutama kuva Mdinasta. Mdina on Maltan vanha pääkaupunki.

Kotikulmilta Sliemasta :) 

Kaksi viimeistä kuvaa Valletasta. Valletta on Maltan pääkaupunki.

Koulussa on meneillään myös farmakologian kurssi, mikä sisältää pienempiä testejä, isomman ryhmätyön ja ryhmätentin. Olemme kerranneet myös perus kemiaa kyseiseen kurssiin liittyen.  Yllättävän hyvin sitä ymmärtää kaiken, vaikka ei suomea tunneilla puhutakkaan. Ensi viikolla meillä alkaa muutamia uusia kursseja, esimerkiksi maltan kielen kurssi. Röntgenhoitajille tuttu "Hu nifs fil-fond il-gewwa u zommu, Nifs normali" on jo tullut opeteltua. :) 

Vaihdamme siis joka viikko modaliteettia ja tulemme kiertämään kaikki röntgenhoitajan työtehtävät Mater Dein sairaalassa. Mää olin ekan viikon thorax-huoneessa. Oon ollut tähän mennessä joka viikko Portugalilaisen pojan kanssa samoilla modaliteeteilla. Huoneita oli kaksi, mutta jostain syystä vaan toista käytettiin. Yhteen huoneeseen olikin sitten ahtautunut kolme erasmus-vaihtaria, kahdesta kolmeen röntgenhoitajaa ja välillä vielä paikallinen opiskelija. Potilaita kävi klo 8-14 välillä noin 80 kappaletta. Kaikista potilaista otetaan vain PA ja sivu otetaan vain pyydettäessä. Kertaakaan en tainnut sivua ottaa..

Sitten siirryin ensiapuun. Ensiavussa on yksi natiivihuone, jossa työskentelee joka vuorossa neljä röntgenhoitajaa ja yksi avustaja. Ensiavusta lähdettiin tarvittaessa teho-osastolle ja osastoille kuvaamaan. Jonkin verran traumapotilaita tuli nähtyä, mutta pääasiassa keuhkokuvia tuli otettua eniten. Täällä otetaan keuhkokuva siis melkein jokaisesta joka sairaalaan tulee potilaaksi, oli vaiva sitten mikä hyvänsä. Pääsin tekemään myös yövuoron ensiavussa! Potilaita kävi alkuillasta paljon. Täällä hoitajilla ei ole kiire tehdä mitään, joten kerkesimme hyvin potilaiden lomassa syömään ja juttelemaan yhdessä hoitajien kanssa. Isoin yllätys oli, että jokainen röntgenhoitaja sai nukkua vähintään kolmen tunnin nokoset keskellä yötä :D Mulle tehtiinkin sitten peti thorax-huoneeseen, missä sain nukkua 3,5 tuntia. 

Viime viikolla olin luu-huoneessa. Samanlaisia huoneita on kolme kappaletta. Jokaisessa huoneessa on vähintään kaksi röntgenhoitajaa ja useimmiten paikallinen opiskelija. Tämän lisäksi siis minä ja Portugalilainen vaihtari. Tunnelma on välillä aika tiivis :) Huoneissa on GE:n laitteet. Moni projektio tehdään samalla tavalla kuin Suomessa, mutta moni myös eroaa. Monia eri tyylejä on siis tullut nähtyä. Täällä ei hirveesti harrasteta uusintakuvauksia, vaan jos nivelrako ei nyt ihan täydellisesti ole auki niin ei se niin haittaa!

Tällä viikolla oonkin sitten CT:llä. Täällä on kaksi GE:n laitetta. Toinen on 16 leikkeinen todella vanha laite ja toinen on viime kesänä tullut uusi 128 leikkeinen laite. Uudella kuvailtiinkin tänään koko päivä sydämiä. Koska ensiavussa ei ole omaa CT:tä, tänne tulee ensiavun potilaat ajanvarauksien lisäksi.  

Kuva: http://www.medimaging.net/radiography/articles/294757670/ge-healthcares-revolution-ct-can-change-the-cardiac-care-pathway.html

Terkuin Anni :) 

Terveisiä Dublinista!

Heissulivei!

Lähtiessäni Suomesta -20 asteen pakkasesta 6.1. ajattelin että Irlannissa ei varmasti ole näin kylmä, mutta varmaan lähellä nollaa. Mitä vielä, saapuessani lentokentälle, ulkona oli +14. Tämä kieltämättä hieman hämmensi ylipukeutunutta kulkijaa. Täällä vuodenaika tuntuu lähinnä Suomen keväältä. Oudointa on se, että ulkona on suhteellisen lämmin, mutta sisällä on kylmä. Lämmitys ei ole ihan samaa luokkaa täällä, kuin mitä se on Suomessa.

Vaihto on alkanut mukavissa merkeissä. Olen ollut Irlannissa nyt tasan kolme viikkoa ja pikkuhiljaa alkaa koti-ikävä hellittää. Koiraa on valtaisa ikävä ja onhan tässä sopeutumista ollut kerrakseen muun muassa väärinpäin (sisäänpäin) avautuvien ovien ja vasemmanpuoleisen liikenteen kanssa. Tiskikaappia on valtaisa ikävä ja outoja eroavaisuuksia sitä huomaa ulkomailla, mistä on ollut autuaan tietämätön omassa pienessä kotimaassaan. Uskon, että kun palaan kotiin, osaan arvostaa näitä pieniä asioita ihan uudella tavalla. :)

Asun täällä 13 muun tytön kanssa, joista 7 opiskelee myös röntgenhoitajaksi, joten seurasta ei ole ollut puutetta. Irlantilaiset ovat todella ystävällisiä ja huomaavaisia, haluavat auttaa mielellään. Oma huone ja oma vessa on, mutta muut tilat jaan muiden asukkien kanssa. Olen viettänyt ensimmäiset viikot tutustuen Dubliniin ja nähtäävyyksiin sen ympärillä. Olen käynyt Howthissa, Wicklow Mountainsilla, Glendaloughssa ja Kilkennyssä Dublinin ulkopuolella. Maisemat ovat upeita täällä ja sääkin Dublinissa on ollut yllättävän hyvä. Ihan muutamana hassuna päivänä on vähän sadellut, mutta muuten on saatu nauttia myös auringonpaisteesta yllättävän monena päivänä.

Koulussa minulla on kaksi eri kurssia: Cardiac Interventional Imaging ja Irish Ragiographer and Irish Culture. Kulttuurikurssi on ollut hauska ja mielenkiintoinen, siihen on liittynyt Irlannin historiaa, kirjallisuutta, musiikkia ja lisäksi erilaisia retkiä, kuten Walking Tour in Dublin City Center ja GAA - Gaelic sports urheilustadionilla ja museossa vierailu. Saimme myös kokeilla perinteisiä Irlantilaisia urheilulajeja, mikä oli erittäin vaikeaa, mutta hauskaa. :)

Luulin, että Irlantilaisten englantia olisi vaikeampi ymmärtää, mutta siihen tottui yllättävän nopeasti ja tunneilla on ollut suhteellisen helppo seurata, vaikkakin radiologien luennot hieman korkealentoisia välillä ovatkin. Iloisella mielellä eteenpäin!

Terkkuja Maltalta!

Sliema

Ensimmäinen viikko Maltalla takana ja hiljalleen alkaa naapurusto tulla tutuksi. Saavuttiin paikan päälle viime viikon torstaina ja mentiin lentokentältä suoraan koululle vaihtareiden infotilaisuuteen. Meitä on täällä yhdeksän röntgenhoitajaopiskelijaa eri puolilta Eurooppaa ja kaikki tuntuu olevan tosi innoissaan vaihdosta. 

Koulu alkoi tiistaina ja alkuun meille oli järjestetty kierros kampuksella ja sen jälkeen yleistä infoa sairaalasta ja sen käytännöistä. Joka viikko meillä on noin kolme päivää harjoittelua ja kaksi päivää koulua, mikä tuntuu hiukan hölmöltä. Harjoittelupaikka vaihtuu myös viikoittain, meikä aloitti luuhuoneessa ja Anni keuhkohuoneessa. 

Me löydettiin kämppä Sliemasta, n. 3 km päästä Mater Dein sairaalasta. Muut on ihmetelly, että kuinka me jaksetaan kävellä joka päivä sinne ja takasin, (varsinkin maltalaiset, ne on hyvin laiskoja ihmisiä) mutta bussilla menee noin saman verran aikaa, joten päätettiin olla reippaita. Tää asunto on ihan mukava ja viihtyisä, mutta aivan järkyttävän kylmä! "Lämpöpuhaltimetkin" päätti lopettaa toimintansa heti ekojen päivien jälkeen...

Sliema on Maltan "nykyaikaisin kaupunki", täällä on paljon hotelleja, ravintoloita sekä kauppoja. Täältä on myös lyhyt matka lautalla mm. Vallettaan (pääkaupunkiin) sekä kävellen Pacevilleen (bilekaupunki). Tähän mennessä ollaan jo eksytty muutamaan otteeseen, kun kummankin suuntavaisto on aivan olematonta luokkaa, mutta eiköhän paikat tule jo kohta ihan tutuiksi! Onni on google maps. 

 Terkuin Tiia 😊