keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Harjoittelu Portimaossa takana

Neljä viikkoa on kulunut siitä, kun saavuimme Portimaoon ja aloitimme harjoittelumme. Miten aika kuluukin niin nopeasti! Ensimmäisen harjoittelujakson jälkeiset fiilikset ovat kyllä todella hyvät. Olimme radiologian osaston ensimmäiset vaihto-opiskelijat, mutta kaikki sujui oikein hyvin. Useimmat työntekijät puhuivat hyvää englantia, ja he antoivat meidät osallistua tutkimuksiin lähes samalla tavalla kuin paikallistenkin opiskelijoiden. Tutkimusten suorittamista rajoitti eniten se, että erityisesti vanhemmat potilaat eivät puhuneet lainkaan englantia, joten heitä oli vaikeaa ohjata. Ollaan kuitenkin opittu jo portugalia, ja osataan sanoa potilaalle esimerkiksi hengitysohjeet ja kysyä mahdollista raskautta. Lisäksi osataan ihmisen perusanatomiaa niin, että tiedetään useimmiten mitä tutkimusta milloinkin pyydetään. Toivottavasti ehditään kuitenkin oppia vielä paljon lisää.

Portimaon sairaalan röntgenosastolla on siis kaksi natiiviröntgentutkimushuonetta, joista toisessa tehdään päivystystutkimuksia. Lisäksi siellä on kaksi tietokonetomografiatutkimuslaitetta, joista toinen on kaksileikkeinen ja toinen kuusitoistaleikkeinen. Kaksileikkeistä TT-laitetta käytetään vain tarvittaessa, koska kuvien rekonstruointi on hidasta. Lisäksi osasolta löytyy 1,5 teslan magneetti sekä mammografia. Röntgenhoitajat käyvät tekemässä kuvauksia osastolla ja erilaisissa leikkauksissa ja toimenpiteissä, joihin mekin tosiaan päästiin mukaan.

Natiiviröntgenkuvaushuone
Päivystyshuone




Pääsimme harjoittelumme aikana kaikille eri kuvausmodaliteeteille. Opittiin erilaisia tapoja tehdä tutkimuksia, erityisesti natiiviröntgentutkimuksissa! Oli mielenkiintoista kuulla heidän perustelujaan erilaisille työtavoille, ja miettiä Suomessa opittujen tapojen ja Portugalin sairaalan eroavaisuuksia. Esimerkiksi kippausta käytetään monissa eri tutkimuksissa, kuten polven sivukuvassa sekä jalkaterän ja kaularangan AP-kuvassa. Uskon, että osataan tulevaisuudessa soveltaakin enemmän, kun ollaan päästy kokeilemaan erilaisia juttuja. Kuvauslaitteet eivät myöskään ole niin automaattisia, kuin monissa paikoissa Suomessa.

Tietokonetomografiatutkimushuoneen konsoli
16-leikkeinen tietokonetomografia
Yleisin natiiviröntgentutkimus on Suomen tapaan thorax-tutkimus. Lisäksi sairaalassa otetaan todella paljon natiivivatsoja ja lantioita. Sairaalassa kuvataan yllättävän paljon kalloja ja kylkiluita, kun taas Suomessa niitä ei kuvata lähes ollenkaan. Potilaat ovat yleisesti ottaen ehkä hieman nuorempia kuin Suomessa. Kuvattiinkin todella paljon myös lapsia. Huomattiin, että Portugalissa opiskelijoiden annetaan tehdä paljon enemmän kuin Suomessa ja meille annettiin enemmän vastuuta. Se on kuitenkin todella hyvä, koska ainoastaan tekemällä oppii! Esimerkiksi magneetilla ja TT:llä päästiin melkein heti myös konsolille. Usein sai tehdä koko tutkimuksen itsenäisesti potilaan asettelusta kuvien rekonstruointiin. Täällä korostetaan myös enemmän patologian hallintaa. Meiltä tentattiinkin usein, että mikäs tätä potilasta vaivaa kun kuvassa näkyy sitä ja tätä :D

Mammografiatutkimushuone
Mammografialaite
Stereotaksialaite
Kaiken kaikkiaan harjoittelu sujui hyvin, ja saatiin sairaalasta paljon uusia ystäviä. Seuraavaksi edessä on kuitenkin muutto Faroon, jossa suoritamme seuraavan harjoittelumme. Kuultiin, että työtavat on Faron sairaalassa melko erilaiset, joten nähtäväksi jää, kuinka nopeasti pääsemme siellä mukaan toimintaan.



-A & K


*Radiologian osastolta on saatu lupa kuvien käyttöön

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Harjoittelua

Tällä viikolla tehtiin 45 tuntia harjoittelua. Maanantaina ja tiistaina päästiin molemmat leikkaussaleihin ihmettelemään. Krista oli katsomassa lonkkaleikkausta, mikä oli todella mielenkiintoinen. Muuten ollaan päästy katsomaan esimerkiksi ERCP:tä. Tiistaina oltiin 11 tuntia sairaalalla. Päästiin olemaan CT:llä,ja opittiin myös paljon uutta. Nyt molemmat osaavat jo ainakin tehdä sinusten ja aivojen tutkimukset omatoimisesti (kunhan potilaan kanssa vaan löytyy yhteinen kieli :D). Keskiviikkona päästiin molemmat tekemään ensimmaiset mammografiat! Saatiin molemmat edes vähän tuntumaa hommaan. Perjantaina oli lakko, joten ei saatu työskennellä ollenkaan. Lakon tarkoituksena on saada työntekijöiden palkkoja paremmiksi.


Tällä viikolla oli jopa kaksi suomalaista potilasta! Portugalilaiset eivät ymmärrä suomesta sanaakaan, joten oli hauska katsoa heidän ilmeitään kun huudeltiin hengitysohjeita ja ohjattiin potilasta. Kävimme myös kääntämässä suomenkielistä sairaskertomusta englanniksi lääkärille. 








Ruoan saa lipukkeella hintaan 2,50 ja siihen kuuluu kaikki. Ruoka on aika usein mautonta ja vähän kylmää, mutta onneksi on jälkkäri! Pääruokavaihtoehtoja on aina 4, liha, kana, kala ja kasvis. Lisäksi ruokaan kuuluu aina keitto. Kyllä tällä mahan täyteen saa!

Yksi sairaalan työntekijä toi meille Passionhedelmän. Eipä oltu aikaisemmin sitä syöty. Sairaalassa on todella mukavaa henkilökuntaa, ja he tuovat aika usein ruokaa maisteltavaksi. Ollaan saatu maistella appelsiineja, kakkua ja pipareita. Maanantaina yksi työntekijä lupasi tuoda meille lounaaksi turskaa ja jälkkäriksi kakkua.



Vettä kaikki juovat puolentoista litran pulloista. Mekin siis. Alkaa tosin välillä ärsyttää, kun vettä joutuu kantamaan kaupasta koko ajan.





Työntekijät vaihtavat tauluun joka kuukausi uuden kuvan. Tällä kertaa tauluun pääsi yksi työntekijä, joka on viettänyt meidän kanssa paljon aikaa. Huomatkaa Klonkku! :D

Krista & Anna-Sofia

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

2 viikkoa takana Portimaossa

Takana on 1,5 viikkoa harjoittelua Portimaon sairaalassa. Harjoittelu on sujunut hyvin ja meidät on otettu iloisesti vastaan. Paikalliset röntgenhoitajat eroavat hieman suomalaisista röntgenhoitajista tehtävänkuvaltaan. Täällä röntgenhoitajan nimeke on radiographer technician, ja he ovat vapaasti suomennettuna "röntgen teknikkoja". Jokaisessa tutkimushuoneessa työskentelee yksi röntgenhoitaja sekä potilasavustaja, joka pitää huolta potilaasta. Avustajan tehtäviin kuuluu esimerkiksi hakea ja viedä potilas sekä auttaa häntä riisumisessa ja pukemisessa. Suomessahan ne kuuluvat röntgenhoitajan työtehtäviin.



Paikallisten röntgenhoitajien työaika on tavallisesti 35 tuntia viikossa. He tekevät usein kuuden tunnin työpäiviä, mutta välillä he tekevät myös esimerkiksi 12 tuntia päivässä. Portimaon sairaalan röntgenosasto on toiminnassa ympäri vuorokauden. Meidän työaikamme on sen sijaan ollut tähän asti noin 40 tuntia viikossa, maanantaista perjantaihin. Olemme töissä yleensä klo 8:00-16:00. Yhtenä iltana teimme 12 tuntisen päivän, 8:00-20:00. Aika rankkoja noin pitkät päivät!



Olemme käyneet syömässä sairaalan ruokalassa. Ostimme ruokailulipukkeita, joilla opiskelija saa syödä 2,50€ hintaan. Ateriaan kuuluu pääruoka, keitto, salaatti, jälkiruoka, leipä ja hanavesi. Ruuat ovat olleet välillä hieman erikoisia suomalaiseen makuun, mutta kyllä niillä nälkä on lähtenyt. On kiva, että meilläkin on mahdollisuus opiskelijahintaisiin ruokiin, koska ruuanlaitto asuntolassamme on hieman vaivalloista, kun meillä ei ole esimerkiksi mausteita. Emme viitsisi ostaa tällä hetkellä paljon uusia juttuja, koska pian muutamme kuitenkin Faroon.






Olemme päässeet sairaalassa harjoittelemaan jo monelle eri modaliteetille. Röntgentutkimuksia olemme tehneet päivystyshuoneessa sekä toisessa röntgentutkimushuoneessa. Lisäksi olemme olleet muutaman kerran tietokonetomografiassa ja magneetilla. Yhtenä päivänä pääsimme mammografioihin. Emme ole kuitenkaan kumpikaan olleet aiemmin mammografioissa, joten päivä sujui enimmäkseen katsellen. Portimaon sairaalassa on uusi mammografialaite, jonka he saivat noin 2 vuotta sitten palkinnoksi jostakin kilpailusta. Laite on suoradigitaalinen ja vaikuttaa tosi mukavalta käyttää. Täällä jokainen mammografiassa käyvä henkilö käy myös poikkeuksetta ultraäänitutkimuksessa mammografian perään. Sairaalassa mammografioita otetaan ainoastaan potilaista, joilla on jo rintasyöpä tai jotain epäilyttäviä löydöksiä. Rintasyöpäseulonnat tehdään rekassa. Kerran kuussa sairaalassa tehdään myös stereotaktioita, joita olemme jo pyytäneet päästä seuraamaan.



Ilmat Portugalissa ovat olleet ihanat. Saapuessamme maahan ulos oli pukeuduttava nahkatakkiin ja pitkiin housuihin. Tänä viikonloppuna olimme rannalla jo minishortseissa! Olemme käyneet viikonloppuina Portimaon rannalla Praida da Rochalla sekä toisella, 5 km etäisyydellä sijaitsevalla Alvorin rannalla. Myös asuntoasiat Farossa on saatu kuntoon, kun kävimme katsomassa kämppää perjantaina. Asuntoa vuokrannut nainen ei puhunut ollenkaan englantia, joten kommunikointi oli hieman vaikeaa. Lopulta pääsimme kuitenkin yhteisymmärrykseen ja otimme asunnon. Se sijaitsee todella hyvällä sijainnilla keskustassa lähellä sairaalaa ja ruokakauppoja.

Anna-Sofia & Krista





keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Portugalissa ollaan!

Päästiin hyvin perille Portugaliin maanantaina. Ensimmäinen yö oltiin hostellissa. Tiistai aamu ja päivä meni Farossa paikasta toiseen juoksemisessa. Käytiin Penhan ja Gambelaksen kampuksilla ja terveysalan koulussa. Eilen illalla tultiin Portimaoon. Portimaossa asutaan neljä viikkoa opiskelija-asuntolassa. Paikka on ihan kiva, tosin tänne paleltuu öisin, koska mitään lämmitystä ei ole.

Aamulla mentiin Portimaon sairaalalla Radiologian osastolle. Päästiin myös heti hommiin ottamaan natiiveja. Meille molemmille uusia tuttavuuksia olivat kallon ja nielurisojen röntgenkuva. Kuvien rajaus on täällä aika vieras käsite. Sädesuojia ei käytetä kuin kiinnipitäjillä. Kuvalevyt jätetään huoneeseen odottamaan kun otetaan seuraavaa kuvaa, ja kaikki viedään kerralla pois. Kaikissa kuvaushuoneissa on röntgenhoitajalla avustaja, joka hakee potilaan ja tekee kaiken muun paitsi itse kuvauksen. Anni pääsi käymään myös leikkaussalissa. Sairaalassa on käytössä kuvalevyt ja laitteet ovat aika vanhoja. Magneetti on 13-14 vuotta vanha. Osastolla on kaksi natiivikuvaushuonetta, ultraääni, mammografia, kaksi tietokonetomografiaa, joista toinen on käytössä ja 1,5 teslan magneetti. Oltiin myös iltapäivällä hetki magneetilla ihmettelemässä. Tehtiin heti alkuun yhdeksän tunnin päivä, ja tahti jatkuu varmaan samaan malliin, että ehditään myös pitää hiukan lomaa. Huomenna mennään taas kahdeksaan sairaaalalle.

Portimaon sairaala Centro Hospitalar do Barlavento Algarvio, EPE
Työpäivän jälkeen osaston vastaava Annabela näytti meille Portimaon rantoja ja muita paikkoja. Hän myös toi meille astioita ja kattiloita, mitä ei opiskelija-asunnosta löydy. Sää on ulkona kaunis, vaikka vielä onkin vähän kylmä. Englannin kieli sujuu Portugalilaisilta aika vaihtelevasti, mutta elekielelläkin pärjää. Kaikki ovat olleet todella mukavia ja auttavaisia.

Praia De Rocha



Krista ja Anna-Sofia

torstai 31. heinäkuuta 2014

Mietteitä kotiinpaluun jälkeen

On kulunut aikalailla tarkalleen kuukausi siitä kun palasin kotiin Maltalta. Viimeiset päivät reissussa meni lähinnä kotiinpaluutä miettiessä ja ensimmäiset päivät Suomessa taas ihmetellessä, että joko se kolme kuukautta tosiaan meni. Kaikenkaikkiaan kokemus oli ikimuistoinen ja olen todella onnellinen, että minulla oli mahdollisuus lähteä vaihtoon ja tehdä tämä työharjoittelujakso ulkomailla.

Malta on Suomalaiselle vaihto-opiskelijalle hyvä vaihtoehto, koska englannilla pärjää mainiosti ja kulttuuri on eurooppalainen. Vaikka saari on pieni, on siellä kuitenkin nähtävää ja koettavaa riittävästi. Ei ollut myöskään ollenkaan pahitteeksi, että lämpötila oli Suomeen verrattuna korkeampi. Viimeisinä viikkoina tosin lämmintä piisasi ehkä jopa liikaakin.

Mater Dei sairaalassa työskentelevät röntgenhoitajat ovat tottuneet vaihto-opiskelijoihin ja heidän kanssaan oli mukava työskennellä. Olemalla oma-aloitteinen, reipas ja kiinnostunut sekä röntgenhoitajan työstä että kollegoista on hyvä lähtökohta opiskelijalle.


Seuraavat Maltalle menijät, kertokaa lämpimiä terveisiä meiltä edellisiltä opiskelijoilta! :)



maanantai 23. kesäkuuta 2014

Viimeinen viikko Maltalla


Jopas on aikaa vierähtänyt edellisestä postauksesta. Viimeistä viikkoa jo viedään täällä Maltalla. Kolmen kuukauden matka alkaa olla lopussa. Tunnit on sairaalalla tehty täyteen, joten viimeiset päivät voi keskittyä lähinnä lomailemiseen. Enää täytyy vain käydä hoitamassa paperiasiat kuntoon sairaalalla sekä yliopistolla ja tietysti hyvästelemässä tässä kolmen kuukauden aikana tutuiksi tulleet röntgenhoitajat.  Tuntuu kummalliselta ettei enää tule työskentelemään näiden ihmisten kanssa. Kolmessa kuukaudessa tähän elämänrytmiin täällä on kerinnyt jo hyvinkin tottua. Sen lisäksi että röntgenhoitajat ovat olleet hyvin ystävällisiä ja avuliaita, tulee muita vaihtareita varmastikin kova ikävä. Ihmisiä on tullut ja mennyt. Osa on ollut täällä vain muutaman viikon, osa taas viipynyt usean kuukauden. Välillä on tutustuttu uusiin tulijoihin ja välillä taas on vietetty läksiäisiä. Yksi ehdottomasti hienoimpia asioita täällä on ollutkin tutustua toisiin vaihtareihin ja viettää heidän kanssaan aikaa. Paljon hienoja muistoja on ehtinyt kertyä. Välillä on koti-ikävä vaivannut ja olisi toivonut jo olevansa takaisin Suomessa, mutta toisaalta taas samanaikaisesti ei haluaisikaan vielä lähteä. Kolme kuukautta on joka tapauksessa tuntunut kaiken kaikkiaan melko sopivalta ajalta olla täällä.

Pidin harjoittelun välillä viikon vapaata (joka tosin tarkoitti sitä, että sen jälkeen pakersin tuplavuoroja).  Tuona aikana oli hyvä käydä kiertelemässä saarta ympäri, tutustua paikkoihin ja katsella ympärilleen. 

Malta national aquarium

Myös Maltan pääsaaren lisäksi läheltä löytyy paikkoja joissa vierailla. Kävin sekä Maltan toiseksi suurimmalla saarella Gozolla, että pienemmällä saarella Cominolla. Maltan ja Gozon välillä kulkee lautta useasti päivässä ja Cominolle pääsee nopeasti vesitaksilla. Gozolla olisi ollut paljonkin nähtävää, mutta poikkesin siellä vain Victorian kaupungissa. Comino taas on vain noin 3 neliökilometrin kokoinen saari, jossa vakituisesti asuu alle kymmenen ihmistä. Cominolla kuitenkin sijaitsee Blue lagoon, joka houkuttelee sinne ihmisiä uimaan ja ottamaan aurinkoa. Sinisellä laguunilla vesi on todella kirkasta. Se on kuin pieni paratiisi. 

Blue lagoon

Koska Maltalta Sisiliaan on vain noin 90 kilometrin matka, pääsi sielläkin näppärästi käymään. Matka taittuu helposti joko lentäen tai katamaraanilla. Itse menin katamaraanilla ensin Pozzalloon ja siitä sitten bussilla Taorminaan, joka on kaupunki Sisilian itärannikolla. Samalla reissulla kävin myös Euroopan korkeimmalla aktiivisella tulivuorella Etnalla. Kaikessa karuudessaan Etna teki minuun suuren vaikutuksen. 

Taormina
Laavan alle hautautunut talo
Etnalla

Yksi mieleenpainuvimmista aktiviteeteistä, jota täällä on päässyt kokeilemaan, on ehdottomasti sukellus! Täällä on mahdollista suorittaa erilaisia sukelluskursseja oman mielenkiintonsa mukaisesti. Itse tosin kävin vain kerran sukeltamassa, mutta kokemuksena se oli erittäin hieno. Meri näyttää aivan erilaiselta veden alta katsottuna.


Matkalla pinnan alle
 
Muuta kivaa ajanvietettä täällä on tarjonnut mm. röntgenhoitajien järjestämä karaokeilta, tankotanssitunti muiden vaihtarityttöjen kanssa sekä Earth Garden festivaali, joka järjestettiin täällä kesäkuun alussa.

Karaokea maltaksi
Tankotanssia
Earth Garden festival










tiistai 17. kesäkuuta 2014

Shokkipaluu Suomeen!

Kaksi viikoa sitten tiistai-iltana palasin Suomeen (tosiaan kaksi viikkoa sitten! Ylläri ylläri että on ollut aika kiirettä täällä Suomessakin) ja lentokentän ovista ulos astuttuani ulos teki mieli kääntyä ympäri ja ostaa lentolippu takaisin Faroon. Suomessa satoi ja oli kylmä ja muutenkin olin surullisella mielellä hyvästeltyäni kaverini, joiden kanssa tuli kolme kuukautta oltua todella tiiviisti. Koska en ole juuri ehtinyt blogiin kirjoittelemaan (siis oikeasti ehtinyt, Farossa olin lähes koko ajan jossain menossa) niin ajattelin tähän loppuun tehdä ”yhteenvedon” koko kolmesta kuukaudesta. Todella lyhyen ”yhteenvedon” pystyisi tiivistämään kahteen sanaan: Huippu! ja Unohtumaton! Mutta ehkä voin hieman enemmän kertoa J

Voin heti sanoa, että omasta puolestani suosittelen kaikkia menemään Faroon. Itselleni Faro oli ainakin hyvä kokemus. Ainoa asia mitä Farosta ei ole ikävä on kämppäni, mutta sekin johtuu lähinnä kahdesta kämppäkaveristani, joita siivoaminen ei yleensäkään kauheasti kiinnostanut. Se on oikeastaan ainoa negatiivinen asia ja sekään ei johdu Portugalista tai Farosta itsestään. Pidin Farossa siitä, ettei se ole mikään suurkaupunki. Siellä oli helppo tutustua muihin vaihtareihin, koska ihmiset eivät hukkuneet ”massaan”. Monesti tiesi, että vaikka omat parhaat kaverit eivät pääsisikään johonkin tapahtumaan, mutta kunhan vaan menee sinne niin siellä tapaa sitten tuttuja ja muita kavereita.

Sairaalalla viihdyin hyvin. Siellä oli hyvä henki työntekijöiden kesken ja tunsin oloni tervetulleeksi. Ohjaajani kanssa minulla synkkasi hyvin, joten minulla on monia hauskoja tarinoita sairaalalta. Mm. kun kaaduin rappusissa (siis mihinkään ei sattunut), kun joku söi croissanttini taukohuoneen jääkaapin päältä, kun tilasin sairaalan kahvilasta paahtoleivän portugaliksi ”yleisön” edessä ja ohjaajani kuvatessa tilanteen, kun selvisi että suomenkielen "kuu" tarkoittaa portugaliksi takapuolta (en tiedä miten sen portugaliksi kirjoitetaan, mutta sain suuren riemun aikaiseksi luetellessani kuukausia suomeksi yhä uudelleen ja uudelleen) ja monia muita tarinoita. Sairaalalla pääsi niin paljon tekemään hommia kuin halusi, joten ei tarvinnut vain seisoa ja katsella. Vuoroja tein myös iltaisin ja viikonloppuisin, joskus se ehkä hieman saattoi harmittaa, mutta kun myöhemmin sain melko paljon (ainakin omasta mielestäni) lomaa, niin silloin ei enää harmittanut niin paljoa. Suurin piirtein vaihdon puolessa välissä minulla oli kaksi viikkoa lomaa sekä vaihdon lopuksi melkein kokonaan viimeiset kaksi viikkoa. Nämä on hyvä käyttää mm. matkusteluun.

Koko Algarven rannikko, jossa Faro sijaitsee on todella kaunista aluetta, jossa on paljon rantoja.  Myös pohjoisosassa Portugalia kannattaa käydä, koska siellä on erilaista eteläosaan verrattuna. Farosta on myös lyhyt matka Espanjaan. Vuokrasimme kavereiden kanssa auton ja menimme Sevillaan. Sinne kesti ajaa noin kaksi tuntia. Osa kavereistani matkusti Marokkoon sinä päivänä kun lähdin. Joten Farosta on helppo matkustella muuallekin kuin vain Portugalin sisällä.

Praia de Rocha Portimaossa. Portimao on n. tunnin automatkan päässä Farosta. Farossakin oli hieno ja hyvä ranta, mutta siitä ei jostain syystä tullut otettua koskaan mitään hyvää kuvaa. 

Lissabonista

Farossa toimii myös kansainvälinen opiskelija järjestö Erasmus Student Network, ESN. ESN auttaa meitä vaihtareita vaikka mm. asunnon hommaamisessa. Heihin olin yhteydessä ennen saapumistani, he hakivat minut lentokentältä ja he auttoivat paperiasioissa paikan päällä. He auttavat myös vaihdon aikana, jos jotakin ilmaantuu. He järjestivät meille vaihtareille melko paljon myös ohjelmaa, kuten erilaisia retkiä, piknikkejä ja leffailtoja. Leffailloissa näytettiin aina elokuvia eri maista, maat arvottiin aina paikallaolijoiden edustuksen mukaan.  Facebookissa on kolme ryhmää, joissa voi kysellä ja jakaa mitä mieleen tulee.


Yksi järjestetyistä retkistä oli merieläinpuisto Zoomarineen. Siellä oli myös pieni vesipuisto sekä huvipuistolaitteita. 

Kokonaisuutena koko vaihtoaika oli aikaa jota en vaihtaisi mistään hinnasta pois. Sain paljon uusia kavereita sekä paljon uusia kokemuksia. Kolme kuukautta meni aivan liian nopeasti.

Things ends but memories stay forever.